Hallitus
Pöytäkirja 08.06.2020/Pykälä 82

§ 82	Asianro HUS/1849/2020

 

 

Talousarvion 2021 valmistelun periaatteet ja tavoiteasetanta

 

Selostus

 

Yleistä

Talousarviossa määritellään kuntayhtymän taloussuunnittelukauden tavoitteet ja esitetään ne voimavarat, jotka ovat käytettävissä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä ne investoinnit, joilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista sekä ohjataan sairaaloiden toimintakapasiteetin määrää, laatua ja sijaintia.

 

Taloussuunnitelma laaditaan HUS-kuntayhtymässä kolmeksi vuodeksi. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osa-alueista poiketen neljä vuotta eli vuodet 2021 – 2024. Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2021 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä kuntayhtymän kaikkien muiden tulosalueiden käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion.

 

Tämän hallituksen käsittelyn tarkoituksena on määrittää perusteet yksiköiden tarkemmalle taloussuunnittelulle ja talousarvion strategisten tavoitteiden toimeenpanoa tukevien hankkeiden määrittelylle. Hallitukselle esitetään myös kuntayhtymän strategisten riskien määrittelyä tulevalle tilikaudelle, joka määrittely toimii yksiköiden omien riskiarvioiden ja riskienhallintatoimenpiteiden pohjana.

 

Taustaa

Vuoden 2021 talousarviovalmistelu on käynnistynyt hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa. HUSin 2020 tilikauden tuloksen ennakoidaan päätyvän 150 – 200 milj. euroa alijäämäiseksi. Alijäämäiseen tulokseen vaikuttavat Apotin helmikuun käyttöönoton johdosta supistettu elektiivinen toiminta, koronan vuoksi alas ajettu elektiivinen toiminta sekä koronaepidemian aiheuttamat lisäkustannukset. Koronan vuoden 2020 taloudellisten vaikutusten osalta ei vielä ole tietoa valtion kompensaatiosta lisätalousarvion kautta.

 

Kuntalain edellyttämä alijäämän kattamisvelvoite neljän tilikauden aikana edellyttäisi ylijäämäisiä talousarvioita, mutta valmistelun pohjaksi esitetään nollatulostavoitetta vuodelle 2021, linjausvaiheessa vallitsevasta epävarmuudesta johtuen. Taloussuunnitelmaan sisällytetään lisäksi kuntalain edellyttämä alijäämän kattamissuunnitelma vuosien 2019 (15 milj. euroa) ja 2020 (150-200 milj. euron) alijäämien kattamiseksi. Neljän vuoden taloussuunnittelukauden kokonaistavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous.

 

Suunnittelukaudelle epävarmuutta aiheuttaa sote-valmistelun ja linjausten keskeneräisyys. Kokonaisuutena tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita muuttamalla parannetaan HUSin kilpailukykyä, toiminnan tuottavuutta, palvelujen vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä sekä samalla tehokkaasti hillitään jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua. Vuoden 2021 alkuvuoden painopisteenä on hoitojonojen hallittu saattaminen lakisääteiselle tasolle. Hoitovelkaa siirtyy kuluvalta vuodelta vuodelle 2021.

 

Hoitojonojen saattaminen lakisääteiselle tasolle vaatii lisä- ja ylitöitä sekä tilaratkaisuja, joiden kustannukset ovat normaalitasoa korkeampia. Koronan sekä väestön ikääntymisen myötä kuntasektori ajautuu tilanteeseen, jossa on löydettävä/laajennettava kustannustehokkaita ratkaisuja palveluiden tuottamiseksi mm. etävastaanotot. 

 

Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta

 

HUSin strategia taloussuunnittelukaudelle hyväksyttiin valtuuston kokouksessa 12.12.2019 (§ 38).

 

Strategiaan vaikuttaviksi keskeisiksi muutosvoimiksi tunnistettiin seuraavat viisi tekijää:

 

1)    Ilmastonmuutos ja rajalliset luonnonvarat

2)    Väestönmuutokset

3)    Tietojenkäsittely- ja viestintäteknologian kehitys

4)    Asiakkaiden palveluodotusten muuttuminen

5)    Työntekijöiden suhde työhön ja työnantajaan

 

HUSin arvoiksi ovat valmistelussa kiteytyivät yhdenvertaisuus, edelläkävijyys ja kohtaaminen. HUSin visiona on toimia terveydenhuollon suunnannäyttäjänä ja lupauksena on antaa joka päivä, jokaiselle potilaalle, yhä parempaa hoitoa.

 

HUSilla on viisi strategista päämäärää, joissa strategia- ja taloussuunnittelukaudella tulee onnistua.

Päämäärät ovat seuraavat:

·         Tuotamme potilaillemme mitatusti parasta hoitoa ja palvelua

·         Olemme paras yhteisö oppia, tutkia ja tehdä merkityksellistä työtä

·         Tuotamme terveyttä tehokkaasti ja vaikuttavasti

·         Kannamme vastuumme yhteiseksi hyväksi

·         Potilailla on oikeus odottaa sujuvaa asiointia terveydenhuollon

organisaatioissa. Oikeanlaisella digitalisaatiolla voimme edistää

terveydenhuollon laatua, kustannusvaikuttavuutta ja asiakaskokemusta

 

Vuoden 2021 strategisten kehittämishankkeiden ehdotukset on kartoitettu yksiköistä. Johtoryhmässä keskustellut strategiset tavoiteaihiot sekä ehdotukset näihin päämääriin tähtääviksi projekteiksi on käyty läpi tulosyksiköiden kanssa. Näiden keskustelujen pohjalta on HUSin johtoryhmässä alustavasti valittu viisi strategista tavoitetta vuodelle 2021:

1)    Potilaita hoidetaan tehokkaasti mobiili-, etä- ja digihoitopoluilla,

2)    Osaamisen johtaminen ja osaamisen jatkuvuus varmistetaan,

3)    Asiakaskokemusta mitataan ja kehitetään palautteen pohjalta kaikkialla HUSissa,

4)    Asiakkaita hoidetaan yhtenäisesti ja integroiduilla poluilla yhdessä
perusterveydenhuollon kanssa, sekä

5)    Tuottavuusohjelman tavoitteet toteutuvat ja toteutumista ja vaikutuksia seurataan kattavasti.

 

Näille tavoitteille valitaan yhtymätason mittarit. Tavoitteisiin pyrkiville keskeisille hankkeille tullaan talousarvioraamista kohdentamaan rahoitus ja hankkeet esitellään elokuun hallituksen kokouksessa. Mainitut tavoitteet esitetään valtuustolle talousarvion yhteydessä kuntayhtymän sitoviksi toiminnallisiksi tavoitteiksi.

 

Edellä esitetty painopisteiden ja määrittely perustuu laajaan vuorovaikutteiseen valmistelukierrokseen, jossa yhtymähallinnon valmistelijat ovat käyneet tulosyksikkökohtaisesti keskustelua yksiköiden johdon kanssa keskeisimmistä haasteista strategian toteutumisen osalta ja edellä kuvatut tavoiteaihiot ovat valikoituneet tämän kierroksen pohjalta. Tärkeää on, että strategisia tavoitteita on rajallinen määrä (keskimäärin noin viisi), jotta voidaan varmistua niiden toteuttamisesta ja antaa niille riittävä painoarvo valmistelutyössä.

 

Tulosalueet ja tulosyksiköt laativat omat tavoitteensa strategisten tavoitteiden pohjalta siten, että yksiköiden tavoiteasetanta tukee kuntayhtymätason tavoitteiden toteutumista. Yksikkötason tavoitteet eivät kuitenkaan rajoitu yksinomaan edellä kuvattuihin viiteen strategiseen tavoitteeseen, vaan yksiköiden vastuulla on toteuttaa myös muita päämääriä. Esimerkkeinä muista keskeisistä operatiivisen toiminnan kehityshankkeista, joilla on selkeä kytkentä strategisiin tavoitteisiin ovat mm. 1) JCI-akkreditaation edistäminen, 2) magneettisairaalahanke, 3) ympäristöohjelma sekä 4) riskienhallintaohjelma. Vastaavasti tutkimuksen osalta painopisteinä ovat kliinisen tutkimuksen edellytysten parantaminen sisältäen kliinisen tutkimuskeskuksen muodostamisen sekä Lasten ja nuorten sairaalan ja Syöpäkeskuksen läpimurtoprojektit.

 

Kuntalain edellyttämiksi valtuustoon nähden sitoviksi taloudellisiksi tavoitteiksi asetetaan (tulostavoite, sitovat nettokulut, investointien yhteismäärä sekä pitkäaikaisten lainakannan enimmäismäärä vuoden lopussa). Em. tavoitteet sisältyvät päivittäistoiminnan operatiivisiin taloustavoitteisiin. Sitovuus valtuustoon nähden tarkoittaa vastuuta ohjata toimintaa vuoden aikana siten, että varmistetaan sitovien tavoitteiden toteuttaminen. Jos seurantatietojen mukaan tavoitteiden toteutuminen on jäljessä tavoitteesta, tulee toimintaan tehdä korjaavia toimenpiteitä vuositavoitteiden saavuttamiseksi. Jos vuoden loppuun mennessä tässä ei kuitenkaan onnistuta tai toiminnassa on vuoden aikana tapahtunut suurempia rakenteellisia muutoksia ja alkuperäisen talousarvion tavoitteet eivät enää vastaa tarkoitusperiä, talousarviota on ennen talousarviovuoden päättymistä muutettava. Tämä vaatii sitovien tavoitteiden osalta aina valtuustokäsittelyn.

 

Riskienhallinta

Riskienhallinnan tarkoitus on turvata toiminnalliset perusedellytykset, jotta HUS voi toimia tehokkaasti ja tuottavasti sekä antaa laadukasta, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa potilaille perustehtävänsä ja tavoitteidensa mukaisesti. Riskienhallinnan menetelmin pyritään ennaltaehkäisemään vaara- ja kriisitilanteiden syntyminen, minimoimaan vahinkoja ja huolehtimaan toiminnan jatkumisesta sekä tarvittavista suojaamistoimista.

 

Strategisten tavoitteiden saavuttamista ja strategisen riskienhallinnan tilaa seurataan konsernitasolla, tulosyksiköissä ja tulosalueilla osana toiminnan ja talouden seurantaa. Lisäksi varautumisesta ja riskienhallinnasta raportoidaan erillisraporteissa, osavuosikatsausten sekä tilinpäätöksen yhteydessä.

Varautuminen ja riskienhallinta on yhtymätasolla määritelty HUSin toimintaohjeissa.

 

Riskienhallintaa, riskitietoisuutta sekä niihin liittyviä käytäntöjä on tarkoituksenmukaista tehostaa sekä selkiyttää koko konsernissa. Tavoitteena on ottaa merkittävien riskien ja niiden hallintatoimenpiteiden käsittely osaksi hallituksen kokousten säännöllistä käsittelyä. Käsittelyä varten toteutetaan sitä tukeva raportointimalli. Tavoitteena on, että HUSin hallitus arvioi strategiset riskit vuositasolla, jotka toimivat riskienhallinnan suunnittelun pohjana koko konsernissa.

 

Valmistelussa on tunnistettu seitsemän strategista riskiä, joiden riskiluku on muihin riskeihin verrattuna suuri tai joissa on erityinen tarve organisaatiorajat ylittäviin riskienhallintatoimenpiteisiin. Ehdotus hallitukselle strategisiksi riskeiksi on liitteenä 1.

 

HUSin johtoryhmä ottaa kantaa merkittävien riskien hallintatoimenpiteiden riittävyyteen. HUSiin luodaan tarvittavat järjestelmätoiminallisuudet sekä muut työkalut riskien jatkuvalle tunnistamiselle ja hallintatoimenpiteiden määrittämiselle ja seurannalle sekä konsernitasolla että yksikkötasolla.

 

Tulosyksikkötason riskienhallintaa ja seurantaa varten tullaan luomaan prosessi, sitä tukevat toteutus- ja seurantajärjestelmät sekä raportointimallit. Ohjeistuksessa määritellään tarkemmin toiminnan suunnitteluun ja ohjaukseen liittyvien riskienhallintatoimenpiteiden muutokset liittyen etenkin seuraaviin näkökohtiin:

·         kuinka jatkuvaa riskienhallintaa tulisi toteuttaa yksiköissä osana toiminnan ohjausta ja suunnittelua

·         riskienhallintatoimenpiteiden määrittäminen, aikataulutus ja vastuuhenkilöiden määrittäminen

·         määritettyjen hallintakeinojen toteutumisen ja riittävyyden seuranta

·         riskienhallinnan tilan arviointia koskevat periaatteet ja luokkien arviointikriteerit

·         yksiköiden raportoinnin periaatteet

 

Tarkoituksena on lisäksi nimetä yksiköihin riskienhallinnan koordinaattorit yhteistyössä laadunhallintaorganisaation kanssa. Koordinaattori muiden tehtäviensä ohella huolehtii yksikön sisäisestä riskienhallinnallisesta koulutuksesta ja tukee riskiarviointien toteuttamista ja niiden tulosten käsittelyä. HUSin riskienhallintatoimi laatii ja toteuttaa ohjeistuksen prosessin ja mallin käyttöönottamiseksi.

 

Talousarvion 2021 tuottavuustavoite

 

HUSin tuottavuuden parantamisella tavoitellaan tuotos-/panossuhteen parantamista, eli sellaisia asioita

-        joilla voidaan nykyinen tuotanto tehdä pienemmillä kustannuksilla tai

-        joilla voidaan kasvattaa tuotantoa nykyisillä kustannuksilla.

 

Tuottavuusohjelman käynnistyminen on viivästynyt koronaepidemian vuoksi. HUSin tuottavuusohjelma jakautuu viiteen tuotannontekijään (prosessit, henkilöstö, tilat, laitteet ja tarvikkeet sekä muut toimenpiteet. Päivittäisjohtamista tukevia mittareita automatisoidaan sekä painotetaan ennakoivia mittareita.

 

Tuottavuuden parantamistavoitteella edistetään HUSin strategian mukaisesti sitä, että tuotamme terveyttä tehokkaasti ja vaikuttavasti. Tuottavuuden parantamisella tavoitellaan tuotos-/panossuhteen parantamista. Eli kehitetään sellaisia asioita, joilla nykyinen tuotanto voidaan tehdä pienemmillä kustannuksilla tai voidaan kasvattaa tuotantoa nykyisillä kustannuksilla. Tuottavuuden parantaminen edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintatapojen ja prosessien kehittämistä mahdollinen hukka eliminoiden sekä rakenteellisia ratkaisuja (esim. toimintojen keskittämisiä HUS-tasoisesti sekä sairaaloiden välisen työnjaon edelleen tehostamista). Tuottavuutta parannetaan keinoilla, jotka edistävät kokonaistason optimointia sekä laadukasta palvelutuotantoa.

 

Toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen ovat kiinteä osa normaalia päivittäistä toimintaa. Tuottavuuden parantamiseen tähtäävien tavoitteiden rinnalla monilla tuottavuutta parantavilla toimenpiteillä on vaikutusta myös hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen.

 

Tuottavuuden mittausta kehitetään ja suositaan ennakoivia mittareita. Vuoden 2020 alusta tuottavuutta on mitattu kustannus per potilas mittarilla sekä sitä täydentävillä laatumittareilla, jotka liittyvät hoidon oikea-aikaisuuteen, potilaan näkemykseen ja turvallisuuteen, henkilöstön hyvinvointiin, toiminnan tehokkuuteen, kustannusvaikuttavuuteen, kehittyvään organisaatioon sekä oikeudenmukaisuuteen. Lisäksi jokaisella tukipalveluita tuottavalla tulosalueella on omat yksilölliset tuottavuus- ja laatumittarit toiminnan sisällön ja luonteen erilaisuuden takia. 

 

Vuonna 2021 kuntayhtymätasolla tuottavuustavoitteeksi esitetään 1,0 %. Yksikkökohtaiset tuottavuustavoitteet valmistellaan talousarviovalmistelun edetessä siten, että tuottavuustavoitteessa huomioidaan mm. 2021 talousarvioon sisällytettävät mahdolliset sairaaloiden ja muiden yksiköiden välisessä työnjaossa tapahtuvat muutokset.

 

Talousarviovalmistelun 2021 lähtökohtia

 

Valtiovarainministeriön kevään 2020 taloudellisessa katsauksessa todetaan, että koronavirusepidemia ja toimet sen leviämisen estämiseksi ovat kääntäneet talousennusteet ylösalaisin kaikkialla maailmassa. Muutos on ollut ennennäkemättömän suuri ja nopea, eikä Suomi ole ollut poikkeus. Arvio vuoden 2020 talouden supistumisesta on 5,5 % ja BKT:n arvioidaan kasvavan 1,3 % vuosina 2021 ja 2022. Arvioiden muuttuessa koronaviruksen leviämisestä sekä rajoitustoimenpiteiden kestosta, tulevan kehityksen ennustaminen on poikkeuksellisen epävarmaa. Toisaalta ennakoidaan, että ansiotason nousuvauhti hidastuu.

 

Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset solmittiin sopimuskaudeksi 1.4.2020 – 28.2.2022 (23 kk). Sopimuskorotukset noudattavat ns. yleistä linjaa, joka on kunta-alan sopimuksissa 3,04 % koko sopimuskaudella.

 

Palkkoja ja palkkioita korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,22 % sekä 1.4.2021 lukien 1 %:n suuruisella yleiskorotuksella ja 1.4.2021 lukien 0,8 %:n suuruisella paikallisella järjestelyerällä, sekä mahdollisella palkkaliukumalla. Yhteenlaskettu palkkojen ja palkkioiden kustannustason muutos on 2,0 %, mikä ei sisällä kustannusvaikutteisia nimikemuutoksia.

 

HUSin henkilöstökulujen kustannustason arvioidaan nousevan vuonna 2020 noin 2,4 % (sisältää kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahan määräaikaisen 30 % leikkauksen päättymisen) ja vuonna 2021 1,4 %. Henkilösivukuluprosentiksi on arvioitu 20,5 % (2020 21,3 %). Sivukulujen arvioitujen muutosten vaikutus vuoden 2021 henkilöstökulujen kustannustasoon tarkentuu alkukesän aikana.

 

Muiden toimintakulujen kustannustason muutos on arvioitu kululajeittain ja arviossa huomioidaan tiedossa oleva kilpailutusohjelma mm. lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden osalta. Potilasvakuutusmaksun budjetointi perustuu vakuutusyhtiöiltä saatuun ennakkotietoon, siinä ei ole vielä huomioitu perustettavan HUSin oman vakuutusyhtiön kustannusvaikutusta. Vakuutusmaksuja tarkennetaan vakuutusyhtiövalmistelun edetessä ja arvioiden tarkentuessa. Poistojen ja rahoituserien määrä perustuu yksiköiden nykyisen käyttöomaisuuden sekä ennusteen laadinnan yhteydessä arvioitujen investointien yhteismäärään, investointiohjelmaa ei ole vielä priorisoitu eikä vahvistettu. Poistojen määrä tarkentuu investointiohjelman valmistelun edetessä.

 

Kustannustason muutoksen arviossa on hyödynnetty valtiovarainministeriön ennustetta peruspalvelujen hintaindeksistä siltä osin, kun yksittäisen kululajin kustannustason muutoksesta ei ole yksilöityä tietoa. Peruspalvelujen hintaindeksin ennuste on 2,6 %. Kustannustason muutoksella tarkoitetaan yksittäisten tuotantopanosten yksikköhintojen arvioitua muutosta. Ts. tämä ei ole sama kuin tuloslaskelmassa esitettävä kuluryhmän kokonaiskustannusten vuosimuutos.

 

Arvioiduissa kustannustason muutoksissa ei ole huomioitu Apotti-potilastietojärjestelmän käyttöönoton siirtymisen vaikutuksia, koronan aiheuttaman elektiivisen toiminnan siirtymän kustannuksia eikä kuntien kanssa sovittavien työnjaollisten muutosten kustannuksia. Koronaepidemian oletetaan olevan ns. normaalia toimintaa vuonna 2021, joten sen kustannuksia ei arvioida vuodelle 2021 erillisinä poikkeavina kuluerinä.

 

Erikoissairaanhoidon palvelulaskutus jäsenkunnilta eli jäsenkuntien maksuosuudet vuoden 2021 talousarviossa

Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioimalla kuntien toteutunut palveluiden vuosittainen käyttö sekä arvioimalla ennustetun väestön määrän muutoksen vaikutus talousarviovuoden 2021 palvelutarpeeseen. Koska jäsenkuntien maksuosuuslaskutus muodostaa yli 70 % HUS:n toimintatuotoista, on sen märittelyllä erittäin keskeinen rooli vuosittaisessa talousarviossa. Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan HUSin strategian mukainen tuottavuustavoite. Väestön määrän kasvusta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Yksittäisen jäsenkunnan lopullinen maksuosuuslaskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin.

 

Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus sisältää varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, sähköiset etäasiointipalvelut, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, potilashotelli sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede). Lisäksi potilasvakuutus ja päivystysapu veloitetaan kapitaatioperusteisesti osana jäsenkuntien maksuosuutta. Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, kliininen hammashoito, ensihoito, HUSin tukipalveluyksiköiden suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUSin muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin.

 

HUSin sairaanhoidollisen palvelutuotannon ennustaminen ja suunnittelu perustuu tulosalue/linjakohtaisesti määriteltyihin potilasryhmiin ja näiden kustannuksiin. Vuoden 2021 talousarviossa jäsenkuntien maksuosuuden määrittelyn lähtökohtana on keskimääräinen kustannus/hoidettu jäsenkuntien erikoissairaanhoidon potilas. Jäsenkuntien maksuosuuksien laadintaperiaatteita ja euromääräistä raamitusta vuoden 2021 talousarviossa on käsitelty konsernin johtoryhmässä sekä mm. jäsenkuntien ja HUSin yhteisessä Strato-työryhmässä kevään kokouksissa (16.4. ja 29.5.).

 

Jäsenkuntien maksuosuus vuoden 2021 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla:

 

-        Vuoden 2021 keskimääräisen potilaskohtaisen kustannuksen lähtökohtana on vuoden 2019 toteutunut keskimääräinen kustannus/hoidettu jäsenkuntien erikoissairaanhoidon potilas (3 273 euroa/hoidettu eri potilas). Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) säilyy ennallaan.

-        Lisäksi keskimääräisen potilaskohtaisen kustannuksen laskennassa huomioidaan kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos sekä toiminnalle asetettu tuottavuustavoite (2019-2021). Kustannustasonmuutokseksi on arvioitu 4,1 % (2020: 2,4 %; 2021: 1,7 %) ja tuottavuustavoitteeksi 2,0 % (2020: 1,0 %; 2021: 1,0 %).

-        Huomioidaan vuoden 2021 ennustetun väestön määrän muutoksen vaikutus palvelutarpeeseen ja maksuosuuksiin. Väestömäärän kasvu tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua. Tilastokeskuksen ennuste vuoden 2021 Uudenmaan väestömääräksi on 1 712 123 asukasta. Palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään oletetaan pysyvän ennallaan (2019: 32,3 %).

 

Edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti erikoissairaanhoidossa ennakoidaan hoidettavan 553 016 jäsenkuntien potilasta, joiden keskimääräinen potilaskohtainen kustannus vuonna 2021 olisi 3 343 euroa. Tällöin vuoden 2021 talousarvioesityksessä jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1 848 671 euroa, missä on kasvua vuoden 2020 talousarvioon verrattuna 2,9 % ja vuoden 2019 toteumaan 3,7 %.

 

Jäsenkuntien maksuosuuden laskennassa ei ole huomioitu koronaepidemian aiheuttamaa elektiivisten potilaiden siirtymää vuodelle 2021 eikä Apotti-potilastietojärjestelmän käyttöönoton siirtymisen vaikutuksia. Näiden osalta tavoiteasetantaa tullaan tarkentamaan kesän jälkeen, kun korona epidemian kehitys ja vuodelta 2020 siirtyvän elektiivisen toiminnan määrä tarkentuu.

 

Jäsenkuntakohtaisissa lopullisissa maksuosuuksissa huomioidaan lisäksi toiminnalliset muutokset sekä työnjaolliset muutokset, jotka sovitaan jäsenkuntakohtaisesti.

 

Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotteistus ja hinnoittelu

 

Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin, sähköisiin etäasiointipalveluihin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina.

 

Tuotteistukseen, palveluiden hinnoitteluun ja kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan etukäteen palveluhinnastossa määritellyin hinnoin. Palveluhinnoittelun tavoitteena on, että palvelut voidaan tuottaa kustannusvastaavin, kilpailukykyisin hinnoin eikä jäsenkuntien maksuosuusrasite kasva samassa suhteessa kuin heille tuotettujen palveluiden määrä kasvaa. Palvelut on hinnoiteltu pääsääntöisesti tulosyksikkö- tai tulosaluekohtaisesti. Strategian mukaisen kilpailukykyisen ja kustannuskattavan hinnoittelun edellytys on tehokas kustannusten hallinta ja parantuva tuottavuus.

 

Toiminnalle asetettu tuottavuustavoite huomioidaan palveluhinnoittelussa. Tuottavuustavoite huomioidaan tuotehinnoittelussa välisuoritehintojen kautta. Käyntien, hoitopäivien, leikkaustoimenpiteiden sekä polikliinistentoimenpiteiden välisuoritehinnoissa huomioidaan tuottajakohtaisesti määritelty tuottavuustavoite ja välisuoritehintoihin perustuva suoriteperusteinen laskutus sisältää tuottavuustavoitteen täysimääräisesti. Potilasvahinkovakuutus siirtyi jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti veloitettavaksi eräksi vuoden 2015 alusta. Tämä huomioidaan muiden kuin jäsenkuntamaksajien osalta palveluhinnoissa laskutuskertoimella vastaavalla tavalla kuin edeltävinä vuosina.

 

Ensihoidon kuntalaskutuksen periaatteet vuonna 2021

 

HUSin alueella ensihoitopalvelu on tällä hetkellä järjestetty sairaanhoitoalueittain seitsemänä toiminnallisena kokonaisuutena siten, että HYKS-sairaanhoitoalue jakautuu kolmeen alueeseen. HUS veloittaa kunkin järjestämisalueen ensihoitotoiminnan kustannukset järjestämisalueen kunnilta kapitaatioperusteisesti. Laskutus tasataan vuoden lopussa ensihoidon palveluiden toteutuneita kustannuksia vastaavaksi.

 

Vuoden 2020 talousarvioon kapitaatioperusteinen ensihoidon kuntalaskutus järjestämisalueittain suunniteltiin siten, että asukasperusteinen veloitus ei ylittänyt 50 euron raja-arvoa. Samaa periaatetta esitetään noudatettavaksi myös vuonna 2021. Mikäli ensihoidosta syntyy yli-/alijäämää tasattavien alueiden osalta, ne jyvitetään tilinpäätöksen yhteydessä samoilla periaatteilla, joilla talousarvion yhteydessä tehty ennakkomaksu on määritetty, jotta sovittu raja-arvo ei ylity tai alitu. Raja-arvoa ei esitetä alennettavaksi nykyisestä, vaikka pidemmän aikavälin tavoitteena on kapitaatioperusteinen asukaskohtainen veloitus, joka olisi samansuuruinen kaikilla järjestämisalueilla.

 

Asiakasmaksut vuonna 2021

 

Asiakasmaksuasetuksessa säädetään palvelujen enimmäismaksut. Asiakasmaksujen periminen ja niiden suuruus enimmäismaksujen rajoissa kuuluvat kunnan ja kuntayhtymän harkintavaltaan. HUSin hallitus on 18.12.2017 (§73) päättänyt, että jatkossa asiakasmaksuja tarkistetaan asiakasmaksuasetuksen perusteella tehtävien indeksitarkistusten mukaisesti, ellei hallitus erikseen toisin päätä. Viimeisin indeksitarkistus on tullut voimaan vuoden 2018 alussa ja valtioneuvosto vahvisti 7.11.2019, että tasasuuruisten asiakasmaksujen enimmäismääriin ei tehdä indeksitarkastuksia vuosille 2020-2021. Asiakasmaksujen enimmäismäärät pysyvät siten ennallaan vuonna 2021.

 

HUSissa ei ole otettu täysimääräisesti käyttöön asiakasmaksuasetuksen sallimia maksimimaksuja. Vuodeosastohoidosta peritään asetuksen mukainen maksimimäärä (pl. maksukaton ylittymisen jälkeisistä hoitopäivistä), mutta avohoidosta perittävät asiakasmaksut ovat n. 80 % asetuksen mukaisista maksimimääristä. Vuonna 2019 asiakasmaksutulot olivat yhteensä 91,3 milj. euroa (2018: 2018 83,4 milj. euroa) ja ne muodostivat noin 4 % HUSin kokonaistoimintatuotoista. Asiakasmaksukertymän kasvattamiseksi ehdotetaan, että HUSissa somatiikassa perittävät asiakasmaksut (ml. yhteispäivystykset) korotetaan asiakasmaksuasetuksen mukaisiin maksimimääriin vuoden 2021 alusta hoitajakäyntejä ja etävastaanottokäyntejä lukuun ottamatta.

 

Asiakasmaksuasetus ei erottele lääkäri- ja hoitajavastaanotoilta perittäviä asiakasmaksuja. Hallitus on kuitenkin päättänyt, että HUSissa hoitajavastaanotoista (ml. yhteispäivystys) peritään 4,50 euroa alhaisempi asiakasmaksu kuin lääkärikäynneistä. Vastaavaa käytäntöä ehdotetaan jatkettavan vuoden 2021 hoitajakäyntien asiakasmaksua asetettaessa.

 

Etävastaanottojen korvatessa yhä useammin perinteisen vastaanottokäynnin hallitukselle esitetään, että etävastaanottokäynneistä perittäisiin asiakasmaksut kuten perinteisistä vastaanottokäynneistä vuoden 2021 alusta alkaen. Etävastaanotoista perittävä asiakasmaksu olisi kuitenkin 20 % alhaisempi kuin vastaavan fyysisen käynnin. Asiakasmaksuja koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan ja lakiluonnoksessa etävastaanotot on rinnastettu perinteisiin vastaanottokäynteihin. Kuntaliiton tulkinnan mukaan etävastaanotoista voidaan periä asetuksen mukaiset asiakasmaksut jo nykyisenkin lainsäädännön puitteissa. Etävastaanottojen korvatessa perinteiset vastaanottokäynnit HUSin asiakasmaksutulot laskisivat, mikäli etävastaanotoista ei peritä asiakasmaksua. Etävastaanottoihin ehdotetun asiakasmaksumuutoksen vaikutusta asiakasmaksutulojen määrään on vaikea arvioida, sillä etävastaanottojen määrä on kymmenkertaistunut koronaepidemian aikana edelliseen vuoteen verrattuna ja oletettavaa on, että epidemian tasoittuessa etävastaanottojen määrä tulee laskemaan epidemiakuukausiin verrattuna.

 

Psykiatrian avohoidon palvelut ovat potilaalle asiakasmaksuasetuksen mukaisesti maksuttomia, mutta käyttämättömästä ja peruuttamattomasta vastaanottoajasta peritään asiakasmaksu. Lyhytaikaisesta psykiatrisesta laitoshoidosta peritään hoitopäivämaksu, joka on HUSissa asiakasmaksuasetusta alhaisempi ja vastaa maksukaton ylittymisen jälkeen somatiikassa perittävää hoitomaksua. Psykiatrian asiakasmaksuihin ei esitetä muutosta.

 

Laissa säädetään erikseen osa palveluista maksuttomiksi. HUSin hallitus on lisäksi päättänyt, että elinten ja kudosten luovuttajilta ei peritä asiakasmaksuja. Samoin työterveyshuoltosäännössä tarkoitetut työterveyshenkilöstön suorittamat tarkastus-, tutkimus- ja hoitotoimenpiteet sekä sen määräämät laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimukset ovat henkilökunnalle maksuttomia. Työterveyshuollon tai muun lääkärin lähetteellä tulevilta henkilökuntaan kuuluvilta potilailta ei peritä poliklinikkamaksuja. Myöskään päivystyskäynneistä ei HUSin henkilökunnalta peritä potilasmaksua. Näihin maksuihin ei esitetä muutosta vuodelle 2021.

 

Esitetyillä muutoksilla HUSin asiakasmaksukertymä nousee vuositasolla n. 7,0 milj. euroa. Asiakkaan taloudellinen asema ei voi olla esteenä palveluiden saamiselle ja palvelun tuottavan kunnan tai kuntayhtymän on asiakasmaksulain mukaan oikeus jättää maksuja perimättä tai alentaa niitä. Asiakasmaksujen alennus tai niiden perimättä jättäminen on ohjeistettu HUSin taloushallinnon ohjeessa, jonka mukaan saaminen voidaan esittää poistettavaksi esim. jos velallinen on ulosotossa todettu varattomaksi, perintätoimisto on arvioinut velallisen maksukyvyttömäksi tai suorituksen saaminen saatavalle on muista syistä epävarmaa. Asiakasmaksujen perintäprosessin ja siihen liittyvän ohjeistus on päivitetty 2019.

 

Investoinnit

Osana talousarviovalmistelua on käynnistetty seuraavien neljän vuoden investointiohjelman laadinta. Tulosalueita pyydettiin jättämään 12.5.2020 mennessä esityksensä uusista investoinneista kaudelle 2021 – 2024. Ohjelman rungon ja pääosan sen kustannuksista muodostavat jo aikaisemmin hyväksytyt ja aloitetut hankkeet. Uusia, ensisijaisesti HUSin strategisia tavoitteita edistäviä investointeja voidaan ottaa ohjelmaan hyvin rajallisesti.

 

Nykyinen valtuuston hyväksymä investointitaso vuosille 2020 – 2023 on keskimäärin 266 milj. euroa vuodessa. Määrää ovat edellisvuosista nostaneet mm. Tammisairaalaa ja Jorvin sairaalan rakennusinvestointeja koskeneet päätökset ja osaltaan myös mm. HUS Diagnostiikkakeskuksen palvelujen laajentaminen erityisvastuualueella. Lisäksi paineita aiheuttavat sairaalakannan kiireelliset korjaustarpeet ja rakentamiskustannusten nousu Uudellamaalla. Suunnitelmajaksoon osuu useita suurten hankkeiden käyttöönottoja, joista aiheutuu merkittäviä kertakustannuksia myös laite- ja tietojärjestelmähankkeisiin. Peijaksen sairaalan ja Meilahden alueen keväällä 2020 valmistuneet pitkän aikavälin suunnitelmat sisältävät monta uutta rakennushanketta 2020-luvulla ja niistä ennakoidaan aiheutuvan edelleen huomattavia investointimäärän lisäystarpeita. 

 

Jäsenkuntien ohjaus on jo useiden vuosien ajan kohdistunut vahvasti HUSin investointitasoon ja perustunut tavoitteeseen vaikuttaa sairaanhoitopiirin kustannuskehitykseen säätelemällä investointien kokonaismäärää ja ajoitusta. Kun uudet investoinnit pääsääntöisesti lisäävät HUSin vuosikuluja, on tasainen ja hallittu investointien määrä nyt koronaepidemian vuoksi vaikeutuneiden talousnäkymien johdosta myös HUSin ja tulosalueiden johtamisen kannalta tärkeää.  Tämän vuoksi osaa nykyiseen investointiohjelmaan sisältyvistä hankkeista varaudutaan talousarviovalmistelun yhteydessä siirtämään myöhemmäksi, mikäli uusia seuraavalle kaudelle esitettyjä investointeja priorisoidaan uuteen strategiaan perustuen toteutettaviksi jo lähivuosina.

 

Opetus ja tutkimus

Alustava arvio HUSin vuoden 2020 valtion koulutusmäärärahan tutkintokorvauksesta on 16,1 milj. euroa. HYKS:n ja muiden HUSin sairaanhoitoalueiden koulutuskuukausikorvauksen suuruudeksi arvioidaan vuonna 2021 yhteensä 1,5 milj. euroa. Erikoislääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen uudistus tulee lisäämään opetuksen kustannuksia (mm. kouluttajalääkärit), joita valtiolta saatava opetuskorvaus ei yksin riitä kattamaan.

 

Alustava arvio valtion vuoden 2021 talousarvioesityksen terveyden tutkimuksen valtakunnallisesta määrärahasta on 21,0 milj. euroa (2020: 21,0 milj. euroa, 2019: 23,8 milj. euroa, 2018: 21,0 milj. euroa). Valtion tutkimusmääräraha jaetaan yliopistosairaalan erityisvastuualueen (erva) tutkimustoimikunnan kautta. Kunkin ervan vuosittainen määrärahaosuus valtion tutkimusrahasta määräytyy STM:n päättämin laskennallisin perustein. HYKS-ervan osuus valtion tutkimusmäärärahasta on 41,4 % vuosina 2020 – 2023 (2017 - 2020: 39 %), arviona yhteensä 8,7 milj. euroa vuodelle 2021.

 

Terveydenhuoltolain mukaan valtion tutkimusrahoitus jaetaan hakemusten perusteella hankkeisiin eikä siitä siten voida kattaa tutkimuksen infrastruktuurikustannuksia tai tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitustarvetta. Lisäksi lainsäädännön, kuten toisiolain mukaiset vaatimukset, FinDatan maksullinen toiminta, lisääntyvä byrokratia sekä valtion tutkimusrahoituksen lasku tulevat entisestään vaikeuttamaan tutkimustoimintaa ja lisäämään sen kustannuksia. HUSissa tehtävän tutkimuksen kannalta välttämättömien rakenteiden ylläpitämiseksi ja kliinisen tutkimuksen kehittämiseksi esitetään talousarvioon 2021 16,0 milj. euron suuruinen HUSin oma tutkimusmääräraha. Rahoitus osoitetaan tutkimustoimintaa palvelevien resurssien ylläpitoon ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitukseksi.

 

milj. euroa	TP 2016	TP 2017	TP 2018	TP 2019	TA 2020	TAE 2021
HUSin oma tutkimusmääräraha	9,0	10,6	13,4	14,7	15,0	16,0

 

HUSin oma tutkimusmääräraha sisällytetään palveluhintoihin. Lisäksi HUS pyrkii aktiivisesti lisäämään ulkopuolisella rahoituksella tehtävää tutkimusta. Kuluvana vuonna suurin ulkopuolisella rahoituksella toteutettava hanke on genomitiedon keräämiseen perustuva FinnGen-hanke, jonka ensimmäinen kausi päättyy elokuussa 2020 ja toisen kolmivuotiskauden sopimusta ollaan valmistelemassa.

 

HUSin toimielimien käyttöön varattavat resurssit vuoden 2021 talousarviossa

 

HUSin toimielinten (valtuusto, hallitus, talous- ja konsernijaosto, lautakunnat ja muut toimielimet) sekä erikseen kohdennettuna museotoimikunnan ja taidetoimikunnan käyttöön on vuosittain varattu talousarviossa toimintaa tukeva budjetti. Vuodelle 2021 toimielinten budjetin (sekä toimintakulut että investointiohjelmaan sisältyvät taidehankinnat) esitetään pysyvän ennallaan alla olevan taulukon mukaisesti.

 

Toimielimille varattu budjetti 1 000 euroa	v. 2020	v. 2021
Käyttötalous
Toimielimien palkkiot ja muut kulut	720	720
Taidetoimikunta	250	250
Museotoimikunta	260	260
Yhteensä toimintakulut	1 230	1 230
Investoinnit
Taidehankinnat	400	400

 

Toimielinten käyttöön budjetoitavat resurssit sisältyvät yhtymähallinnon tulosalueen talousarvioon. Jotta yhtymähallinnon budjetoidut kustannukset tulevat oikealla tavalla sisällytettyä palveluhintoihin, veloitetaan ne HUSin sisäisellä veloituksella sovittuja kohdistamisperiaatteita käyttäen HUSin muilta tulosalueilta. Yhtymähallinnon veloitus talousarviossa määritellään jo kesäkuussa ja se on tärkeä lähtötieto HUSin muiden tulosalueiden talousarviosuunnittelussa. Sen takia hallitukselta pyydetään kannanottoa ja linjausta jo kesäkuun kokouksessa 2021 talousarviossa toimielinten käyttöön varattavista resursseista.

 

Sitovat tavoitteet ja tulostavoitteet

 

Valtuustossa hyväksytään kuntayhtymätasoiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet.

 

Kuntayhtymä

 

Tilikauden tulos

 

Taloussuunnittelukauden 2021 – 2023 tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Vuodelle 2021 tavoitteena on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot.

 

Sitovat nettokulut

 

Kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi vuodelle 2021 asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut (tilikauden tuloksen ollessa 0, sitovat nettokulut = jäsenkuntien maksuosuus). 

 

Sitovien nettokulujen laskentakaava;

 

Toimintakulut

+ korkokulut

+ muut rahoituskulut

+ poistot

= Toiminnan kulut

- muut myyntituotot (mm. laboratoriotutkimukset, kuvantaminen)

- maksutuotot (mm. poliklinikka- ja hoitopäivämaksut potilailta)

- tuet ja avustukset (mm. Kela-korvaus työterveyshuollosta)

- muut toimintatuotot (mm. valtion korvaus opetus- ja tutkimustoiminnasta,
  lääkäreiden koulutuskorvaukset)

- korkotuotot

- muut rahoitustuotot

Toiminnan nettokulut

- myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta

= Sitovat nettokulut

 

Investoinnit

 

Investointien sitovat tavoitteet ovat vuositason tavoitteita, vaikka ohjelma laaditaan nelivuotiskaudelle 2021 – 2024. Investointiosan sitovana tavoitteena on tulosalueiden eli sairaanhoitoalueiden ja muiden kuntayhtymän tulosalueiden investointien yhteismäärä. Lisäksi kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia hankekohtaisen enimmäiskustannuksen osalta.

 

Rahoitus

 

Kuntayhtymän rahoitusosan sitovaksi tavoitteeksi asetetaan pitkäaikaisen lainakannan enimmäismäärä vuoden lopussa. 

 

Tytäryhtiöt

Toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita asetetaan HUSin tytäryhtiöille, pois lukien asunto-osakeyhtiöt.

 

HUSin omistajaohjauksesta vastaavat henkilöt pitävät em. yhtiöiden johdon kanssa omistajaohjaukseen liittyvän seurantakokouksen, jossa käsitellään vuoden 2021 tavoitteita ja tasoa sekä keskustellaan ja sovitaan hallitukselle esitettävistä toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista.

 

Sidosyksikköasemassa toimivien tytäryhtiöiden tavoitteissa huomioidaan HUSin tulosalueiden toiminnalliset vaatimukset tytäryhtiöiden tuottamille palveluille. Tytäryhtiöille asetettavat tavoitteet päätetään hallituksen elokuun kokouksessa.

 

HUSin talousarvion valmisteluprosessi

 

Vuoden 2020 alusta alkaen HUSin linjat (Hyks), tulosyksiköt (muut sairaanhoitoalueet) ja tukipalveluyksiköt (tulosaluekohtaiset suunnittelutasot) laativat ennustekierrosten yhteydessä myös tiliryhmätasoisen näkemyksen seuraavasta kalenterivuodesta. HUSissa on siis koko ajan päivittyvä näkymä loppuvuodelle sekä seuraavalle kalenterivuodelle.

 

Ennusteen lähtökohtana ovat potilasmäärät potilasryhmittäin sekä arvioidut muutokset hoitokäytännöissä. Sairaanhoidolliset yksiköt ovat itse määritelleet toimintansa mukaiset ICD 10 -diagnoosiluokitteluun pohjautuvat potilasryhmät. Operatiivinen johto on sitoutettu suunnitteluun aiempaa tiiviimmin.

 

Hallituksen talousarviolinjausten perusteella sekä HUSin ja tulosalueiden johdon kesken käytävän läpikäynnin pohjalta tehdään tarkentavat linjaukset sekä sovitaan tehtävistä muutoksista tulosalueiden suunnitelmiin. Tämän pohjalta tulosalueet ja niiden toimintayksiköt tarkentavat suunnitelmiaan ja tammi-heinäkuun toteumatietoihin perustuva vuoden 2021 ennuste (edellä kuvatulla prosessilla muokattuna) lukitaan seuraavan vuoden talousarvioesitykseksi syyskuussa. Sen jälkeen se siirtyy toimielinten käsiteltäväksi ja kohdennetaan seuraavan vuoden käyttösuunnitelmaksi alemmille tili- ja organisaatiotasoille.

 

Talousarvioesitystä läpikäydään sairaanhoitoalueen johdon sekä konsernijohdon kanssa sen eri suunnitteluvaiheissa mm. yksikkökohtaisissa seurantakokouksissa ja siihen sisällytetään taloussuunnittelukauden strategiset kehittämisprojektit. Käyttösuunnitelmaan sisällytetään lisäksi toiminnalliset tavoitteet sekä tulosaluekohtainen riskienarviointi, joiden toteutumista seurataan johdon kuukausiraportoinnin sekä osavuosikatsausten yhteydessä.

 

Koronaepidemian vuoksi HUSin taloudellinen näkymä on heikentynyt olennaisesti, tämän vuoksi vuoden 2021 taloussuunnitelmaan ei esitetä sisällytettäväksi kustannusvaikutteisia nimike- tai vakanssimuutoksia.

 

Talousarvioesityksen alustava hallituskäsittelyaikataulu

 

Tarkennetut talousarvion laadintaperiaatteet ja tavoiteasetanta käsitellään 17.8. kokouksessa. Hallitus käsittelee varsinaista talousarvioesitystä ensimmäisen kerran 26.10.2030. Hallituksen talousarvioesitys valtuustolle käsitellään hallituksen kokouksessa 16.11.2020. Valtuusto päättää talousarviosta joulukuun kokouksessa. 

 

Päätösesitys

Hallitus päättää

 

1.    merkitä tiedoksi talousarvion 2021 valmistelutilanteen

 

2.    hyväksyä esitetyt talousarvion 2021 valmistelun yleiset periaatteet sekä jäsenkuntien maksuosuuden laskennan periaatteet kuitenkin siten, että elokuun kokouksessa vahvistetaan vuodelta 2020 siirtyvän elektiivisen toiminnan osuus

 

3.    vahvistaa yksiköiden suunnittelun perustaksi seuraavat strategiset tavoitteet vuodelle 2021:

 

1)    Potilaita hoidetaan tehokkaasti mobiili-, etä- ja digihoitopoluilla,

2)    Osaamisen johtaminen ja osaamisen jatkuvuus varmistetaan,

3)    Asiakaskokemusta mitataan ja kehitetään palautteen pohjalta kaikkialla HUSissa,

4)    Asiakkaita hoidetaan yhtenäisesti ja integroiduilla poluilla yhdessä perusterveydenhuollon kanssa, sekä

5)    Tuottavuusohjelman tavoitteet toteutuvat ja toteutumista ja vaikutuksia seurataan kattavasti.

 

4.    vahvistaa yksiköiden suunnittelun perustaksi liitteessä olevat strategiset riskit vuodelle 2021,

 

5.    hyväksyä

-      että HUSissa somatiikassa perittävät asiakasmaksut (ml. yhteispäivystykset) korotetaan asiakasmaksuasetuksen mukaisiin maksimimääriin hoitajakäyntejä ja etävastaanottoja lukuun ottamatta

-      että hoitajakäynneistä peritään 4,5 euroa alhaisempi asiakasmaksu kuin lääkärikäynnistä (ml. yhteispäivystykset)

-      että etävastaanotoista peritään 20 % alhaisemmat asiakasmaksut kuin perinteisistä vastaanottokäynneistä vuoden 2021 alusta

-      että psykiatrian asiakasmaksuihin ei tehdä muutosta

-      että ensihoitotoiminnan kuntalaskutuksessa 50 euroa per asukas ylittävä osuus kustannuksista tasataan kaikkien jäsenkuntien kesken vuonna 2021

-      että HUSin oma tutkimusmääräraha vuoden 2021 talousarviossa on 16,0 milj.

-      että HUSin toimielinten kokouspalkkioihin ja muihin kuluihin varataan 720 000 euroa

-      että HUSin museotoimikunnan käyttöön varataan 260 000 euroa

-      että HUSin taidetoimikunnan käyttöön vuoden 2021 talousarviossa varataan toimintakuluihin 250 000 euroa ja investointiohjelmaan sisältyviin taidehankintoihin 0,4 milj. euroa

 

6.    hyväksyä esitetyt vuosien 2021–2024 investointien suunnittelua koskevat linjaukset

 

Asian käsittely                  Merkittiin, että dekaani Risto Renkonen saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa klo 9.33.

 

Puheenjohtaja esitti, että päätösesityksen kohta 5 jätetään pöydälle hallituksen elokuun kokoukseen. Koska kukaan ei käydyssä keskustelussa vastustanut pöydällepanoesitystä, totesi puheenjohtaja, että päätösesityksen kohta 5 jää pöydälle ja keskustelu muista asiakohdista jatkuu.

                                      

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin lukuun ottamatta kohtaa 5, joka jätettiin pöydälle hallituksen elokuun kokoukseen.

 

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Juha Tuominen, s-posti juha.a.tuominen(at)hus.fi

Vs. talousjohtaja Jari Finnilä, s-posti jari.finnila(at)hus.fi

Kehittämisjohtaja Visa Honkanen, s-posti visa.honkanen(at)hus.fi

 

 

Liitteet

1

Liite 1: Strategiset riskit ja toimenpiteet

 

Jakelu