HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta
Pöytäkirja 10.09.2020/Pykälä 35

§ 35	Asianro HUS/239/2020

 

 

HYKS-sairaanhoitoalueen toiminnan ja talouden seurantaraportti tammi-heinäkuu 2020

 

Selostus

Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida sairaanhoitoalueen toiminnan ja talouden tammi-heinäkuun tilanteesta sekä kesäkuussa valmistuneesta, tammi-huhtikuun 2020 toteumatietoihin perustuvasta vuosiennusteesta. HYKS-sairaanhoitoalueen talouden ja palvelutuotannon seuraava vuosiennuste, joka laaditaan tammi-heinäkuun 2020 toteumatietojen perusteella, valmistuu syyskuun aikana. Tammi-heinäkuun 2020 HYKS-sairaanhoitoalueen seurantaraportti on oheismateriaalina A.

 

Vuoden 2020 aikana on sairaanhoitoalueella ollut suuria, erityisesti elektiivisen toiminnan ja talouden tunnuslukuihin vaikuttaneita tekijöitä, joista koronavirusepidemian tutkimuksen ja hoidon vaikutukset kohdistuivat erityisesti maalis-toukokuulle ja Apotti GL 2.1. -järjestelmän käyttöönotto 1.2.2020 Jorvin ja Raaseporin sairaaloissa sekä psykiatrian ja naistentautien tulosyksiköissä erityisesti tammi-helmikuulle. 

 

Toiminnan ja talouden vuosiennuste

 

Sairaanhoitoalueen ennuste perustuu HYKS-tulosyksiköiden laatimiin ennusteisiin. Vuosiennuste sisältää poikkeuksellisen paljon epävarmuustekijöitä, joista suurimpana on koronavirusepidemian kehittyminen ja sen vaikutukset erityisesti sairaanhoitoalueen elektiiviseen toimintaan sekä Apotti-järjestelmän seuraava käyttöönotto (GL2.2) 31.10.2020, joka koskee mm. Meilahden sairaala-aluetta, Kirurgista ja Töölön sairaalaa sekä Malmin päivystystä.

 

Kesäkuussa julkaistussa päivitetyssä vuosiennusteessa ovat sitovat nettokulut 6,1 milj. euroa (-0,4 %) ja tilikauden tulos 4,8 milj. euroa pienemmät kuin ensimmäisessä vuosiennusteessa johtuen pienemmistä jäsenkuntien maksuosuustulo- ja toimintakuluennusteista.

 

Hoitoon odottavat ja lähetekehitys

 

Hoitoonpääsy lain edellyttämässä ajassa on heikentynyt, vaikka koronavirusepidemiasta johtuen myös kiireettömän hoidon palvelukysyntä (lähetteet) laski huomattavasti maalis-toukokuun aikana. Koronavirusepidemian vuoksi on elektiivisen ja osin myös päivystyshoidon palvelujen käyttö ja kysyntä laskenut siten, että epidemian tasaantumisen jälkeen on odotettavissa ns. hoitovelan aiheuttamaa palvelukysynnän kasvua.

 

Kiireettömään vuodeosastohoitoon ja päiväkirurgiaan odottavia potilaita oli sairaanhoitoalueella heinäkuun lopussa yhteensä 16 028, mikä on korkeampi kuin vuoden 2019 lopussa. Hoitoon yli kuusi kuukautta odottaneita potilaita oli heinäkuun lopussa 24 % kaikista odottajista eli 3 846 potilasta (12/2019 yhteensä 1 015 potilasta). Näistä silmätautien erikoisalalle odotti 1 669, kirurgian erikois-aloille 1 560, KNK-tautien erikoisalalle 253, hammas-, suu- ja leukasairauksien erikoisalalle 162, neurokirurgian erikoisalalle 104 ja muille erikoisaloille 98. Kiireettömiin polikliinisiin tutkimuksiin ja hoitoihin odottavia potilaita oli heinäkuun lopussa yhteensä 18 329 odottajaa. Yhteensä 3 221 potilasta on odottanut yli 90 päivää, joista silmätautien erikoisalalle odotti 1 277, sisätautien erikoisaloille 391, hammas-, suu- ja leukasairauksien erikoisalalle 364, kirurgian erikoisaloille 348, KNK-tautien erikoisalalle 305, naistentautien erikoisalalle 140 ja muille erikoisaloille yhteensä 396. Yli 3 kk odottaneiden osuus kaikista odottajista oli heinäkuun lopussa 17,6 % (vrt. 12/2019: 6,7 %). Järjestelmä-uudistuksen vuoksi hoitoa odottavien tietoihin sisältyy jonkin verran puutteita ja virheitä, joiden korjaukset ovat osin vielä kesken.

 

Ennalta suunniteltua kiireetöntä hoitoa koskevien elektiivisten lähetteiden määrä putosi maalis-toukokuussa merkittävästi vuoteen 2019 verrattuna. HUSin jäsenkuntapotilaiden lähetteiden määrä laski em. ajanjaksolla keskimäärin 24 %. Tammi-heinäkuussa on kaikkien elektiivisten lähetteiden määrä ollut 9,3 % pienempi kuin vuonna 2019. Lähetemäärät ovat vähentyneet erityisesti operatiivisilla erikoisaloilla. Psykiatrian nettiterapialähetteissä on ollut selvää kasvua koko vuoden. Yli 21 päivän käsittelyajan lähetteiden osuus kaikista lähetteistä on ollut 1,8 %, mikä on korkeampi kuin vuoden 2019 vastaavana aikana (1,4 %).

 

Sairaanhoidollinen palvelutuotanto

 

Tammi-heinäkuussa jäsenkuntien maksuosuuteen kuuluvien palvelujen lukumäärä alitti kaudelle suunnitellun eniten käyntituotteissa (-66 392 kpl / -7,0 %) ja avohoidon NordDRG -tuotteissa (- 19 776 kpl / -7,4 %).  Avohoidossa siirryttiin epidemian vuoksi mahdollisuuksien mukaan käyttämään sähköisiä palveluja (etäkäynnit), joiden määrä on noussut 923 % ja laskutus vastaavasti 766 % vuoden 2019 tasosta. Oman palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymimuutos, kun sähköisiä palveluja ei oteta huomioon, alitti tammi-heinäkuussa talousarviossa suunnitellun 6,4 % ja edellisvuoden toteuman 7,4 %. Vuositasolla ennustetaan laskutusosuudella painotetun volyymimuutoksen (ilman sähköisiä palveluja) alittavan talousarviossa suunnitellun 2,8 %.

 

Sairaanhoitoalueella kaikkien hoidettujen eri potilaiden määrä oli tammi-heinäkuussa lähes samalla tasolla (-0,2 %) kuin vuoden 2019 vastaavana aikana. Erikoissairaanhoidossa hoidettujen eri potilaiden määrä nousi 2,8 %, mutta vastaavasti yhteispäivystysten ja kliinisen hammashoidon terveyskeskuspotilaiden määrä aleni 18,1 %.

 

Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus alitti tammi-heinäkuussa talousarvion 39,2 milj. eurolla (-4,5 %) ja vuoden 2019 tammi-heinäkuun toteuman 33,7 milj. eurolla (-3,9 %). Talousarvion toteutumisessa on, kuten aikaisempinakin vuosina, suuria kuntakohtaisia ja kuukausittaisia eroja. Vuositasolla ennustetaan jäsenkuntien maksuosuuden alittavan talousarvion yhteensä 38,8 milj. eurolla (-2,6 %) ja jäävän 43,0 milj. euroa (-2,8 %) alle vuoden 2019 toteuman. Euromääräisesti eniten talousarvion ennustetaan alittuvan Helsingillä (-23,7 milj. euroa), Espoolla (-3,6 milj. euroa), Porvoolla (-2,7 milj. euroa) ja Tuusulassa (-2,1 milj. euroa). Vastaavasti talousarvion ennustetaan ylittyvän eniten Hyvinkäällä (+2,6 milj. euroa). 

 

Sairaanhoidollisten hoitopalvelujen myynti muille sairaanhoitopiireille ja muille maksajille (102,7 milj. euroa) on tammi-heinäkuussa alittanut kauden talousarviossa suunnitellun 8,1 % (-9,1 milj. euroa) ja myös vuoden 2019 toteuman (-7,2 %). Vuositasolla ennustetaan sairaanhoidollisten hoitopalvelujen myynnin muille kuin jäsenkuntamaksajille jäävän 12,9 milj. euroa (-6,6 %) alle talousarviossa suunnitellun ja myös alittavan 9,6 milj. eurolla (- 5,0 % vuoden 2019 toteuman. Muiden maksajien talousarvion toteutumisessa on jatkuvaa epävarmuutta, koska vaativien erityistason hoitojen laskutuksen suuruus yhteensä ja erityisesti kohdentuminen eri maksajille vaihtelee kuukausittain ja vuosittain.

 

Pääosin jäsenkunnille kohdistuvien terveyskeskuspäivystyskäyntien laskutus on tammi-heinäkuussa alittanut talousarviossa suunnitellun 2,2 milj. eurolla (-12,0 %) ja sen ennustetaan jäävän myös vuositasolla alle suunnitellun 2,8 milj. euroa (-9,7 %). Siirtoviivehoitopäivälaskutusta on alkuvuodesta kertynyt 0,5 milj. euroa, josta pääosa on kohdistunut Vantaalle.

 

Talous

 

Tammi-heinäkuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 5,5 % (49,6 milj. euroa). Ylitykseen johti 23,0 milj. euroa talousarviossa suunniteltua korkeammat kulut ja muiden kuin jäsenkuntien maksu-osuustuottojen jääminen 26,6 milj. euroa alle suunnitelma. Tilikauden tulos jäi 107,6 milj. euroa ali-jäämäiseksi, kun tavoitteena oli 18,9 milj. euron alijäämä.

 

Vuositasolla ennustetaan sitovien nettokulujen talousarvion ylityksen olevan 3,7 % (57,5 milj. euroa). Toimintatuottojen ennustetaan alittavan talousarvion 69,3 milj. eurolla (-3,6 %), josta jäsenkuntien maksuosuuden ennustettu talousarvion alitus on 38,8 milj. euroa (-2,6 %) ja maksutuottojen 7,9 milj. euroa (-10,4 %). Toimintakulujen talousarvion ylitysennuste on 26,3 milj. euroa (1,4 %). Toimintakulujen ennustettu talousarvion ylitys kohdistuu pääosin henkilöstökuluihin ja palvelujen ostoihin. Tilikauden tuloksen ennustetaan päätyvän 128,7 milj. euroa alijäämäiseksi, kun tavoitteena oli 32,4 milj. euron alijäämä.

 

Päätösesitys

Lautakunta päättää

 

1)     merkitä tiedoksi tammi-heinäkuun 2020 toiminnan ja talouden toteuman sekä vuosiennusteen,

 

2)     arvioida toiminnan ja talouden tilannetta uudelleen seuraavassa kokouksessaan 21.10.2020.

 

Päätös

Päätettiin esityksen mukaan.

 

 

Lisätiedot

Sairaanhoitoalueen johtaja Atte Meretoja, atte.meretoja(at)hus.fi

Talousjohtaja Jari Finnilä, jari.finnila(at)hus.fi

Talouspäällikkö Joni Toivonen, joni.toivonen(at)hus.fi

 

 

Liitteet			OHEISMATERIAALI A: Toiminnan ja talouden seuranta tammi-heinäkuu 2020