Hallitus
Pöytäkirja 16.11.2020/Pykälä 140

§ 140

Asianro HUS/1058/2020

 

 

Oikaisuvaatimus HUSin hallituksen päätöksestä koskien talousjohtajan viran hoitoa 1.10.2020 alkaen (päätös 17.8.2020 § 100)

 

Selostus

HUS hallitus päätti kokouksessaan 17.8.2020 ottaa johtaja Jari Finnilän HUSin talousjohtajan virkaan määräajaksi 1.10.2020-30.9.2023 vapautettuna omasta virastaan (päätös 17.8.2020 § 100). Samalla HUSin hallitus päätti oikeuttaa toimitusjohtajan päättämään muutoin talousjohtajan virkasuhteen ehdoista.

 

FM Vesa Kirjavainen on tehnyt 4.9.2020 päivätyn oikaisuvaatimuksen koskien em. päätöstä. Kirjavainen vaatii HUSin hallituksen em. päätökseen

oikaisua ja tarkennusta seuraavasti (lainaus oikaisuvaatimuksesta):

 

”1) kuvaamaan, miten päätöksessä mainittu perustelu (poikkeuksellinen
taloudellinen tilanne ja alijäämän kattamisen tarve) on perusteltu syy olla käynnistämättä avointa julkista rekrytointia,

2) perustelemaan, miksi virkaa ei asetettu edes HUSin sisäisesti haettavaksi,

3) kuvaamaan, miten kuntayhtymän alijäämä ja alijäämän lakiluonnoksessa vaadittu kattaminen aiheuttaa tarpeen ja perustellun lainmukaisen syyn olla nimittämättä talousjohtajaa toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen, vaikka virka on tarkoitus täyttää vakinaisesti vuonna 2023,

4) ilmoittamaan selkeästi, mikä laissa mainittu kohta on määräaikaisuuden peruste: tehtävän luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen vai muu näihin rinnastettava kuntayhtymän toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka (sisältäen tarkemman kuvauksen rinnastettavasta syystä), ja

5) kuvaamaan, miten tuleva suunniteltu sote-uudistus poistaa tarpeen talousjohtajalle 3 vuoden kuluttua tai muutoin aiheuttaa perustellun syyn olla nimittämättä talousjohtajaa toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen, vaikka HUSissa aiemmin vuonna 2020 on aloittanut palvelussuhdejohtaja toistaiseksi voimassa olevassa eikä määräaikaisessa virassa,

tai vaihtoehtoisesti

6) asettamaan talousjohtajan toistaiseksi voimassa olevan viran julkiseen hakuun tavanomaisten käytäntöjen mukaisesti.”

 

Perustelut   

Seuraavassa esitetään vastaukset ja vastaperustelut Kirjavaisen esittämille kysymyksille ja väitteille. Ensin vastataan määräaikaisuuden perustetta koskeviin kysymyksiin (3–4) ja sen jälkeen vastataan julkista/sisäistä
hakuprosessia koskeviin kysymyksiin (1–2) ja muihin kysymyksiin (5–6). 

 

                                                      Määräaikaisuuden perustelut

                                                     

                                                      Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) (jatkossa ”viranhaltijalaki”) mukaan viranhaltija voidaan ottaa määräajaksi, jos ”määräajaksi ottamisesta on erikseen säädetty taikka tehtävän luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen tai muu näihin rinnastettava kunnan/kuntayhtymän toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka sitä vaatii” (3 § 2 mom). Lainsäätäjän ensisijaisena pyrkimyksenä on tällä lainkohdalla varmistaa viranhaltijoiden palvelussuhdeturvan toteutuminen ja estää työnantajaa käyttämästä lainkiertämistarkoituksessa ketjutettuja määräaikaisia virkasuhteita. Viranhaltijalaissa (3 § 3 mom) on annettu viranhaltijalle, joka on ilman perusteltua syytä otettu toistuvasti peräkkäisiin määräaikaisiin virkasuhteisiin, oikeus vaatia korvausta virkasuhteen päättyessä. Toisaalta viranhaltijalaki kuitenkin myös hyväksyy tilanteet, joissa määräaikaisuus perustuu viranhaltijan omaan pyyntöön.

 

                                                      Viranhaltijalain esitöissä todetaan, että lain 3 § 2 momentin loppuosan ”muu näihin rinnastettava kuntayhtymän toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka” tarkoituksena on tuoda ”joustavuutta niihin tilanteisiin, joissa tarve määräaikaisuudelle on ilmeinen, mutta ei ennalta lainsäädännöllä tarkkaan määriteltävissä” (ks. HE 196/2002 vp, s 26).

 

                                                      Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta on oikeuskirjallisuudessa (Hirvonen-Mäkinen: Kunnallinen viranhaltija, oikeudellisen aseman sääntely”, s 63) tuotu esiin mm tulossa olevat organisaatiomuutokset, jollainen valmisteilla oleva sote-maakuntauudistus kiistatta on. Ko. teoksessa todetaan myös, että ”perustetta arvioitaessa on otettava huomioon sääntelyn taustalla olevat tavoitteet. Hallituksen esityksen mukaan määräaikaisuuden perusteiden sääntely liittyy osaltaan virkasuhteen päättymisturvaan ja viranhaltijan oikeusturvan varmistamiseen” (em. teos s. 64).

 

                                                      Lainsäätäjä on siis tiedostanut, että kaikki käytännön toiminnassa ilmenevät määräaikaista virkasuhdetta puoltavat tilanteet eivät ole viranhaltijanlain 3 § 2 momentin esimerkkiluettelossa kuvattavissa, joten peruste ”muu näihin rinnastettava kunnan/kuntayhtymän toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka” on käytettävissä, mikäli tilanteen kokonaisarviointi niin edellyttää. Tällöin määräaikaisen virkasuhteen hyväksyttävyyttä punnitaan toisaalta perusteluna esitettyjen ”muiden seikkojen” painavuuden kannalta ja toisaalta viranhaltijan palvelussuhdeturvan kannalta.  

                                                     

                                                      HUS hallituksen päätöksen 17.8.2020 § 100 perusteluna on tuotu esille kuntayhtymän toimintaan liittyviä seikkoja (poikkeuksellinen taloudellinen
tilanne ja alijäämän kattamisen tarve), jotka ovat yhtä ajankohtaisia ja jopa entisestään painavampia nyt oikaisuvaatimuksen käsittelyajankohtana. HUSin talous on koronapandemian johdosta yhä syvenevässä kriisitilanteessa. Taloustilanteen huononemisen estäminen on priorisoitava seikka, ja kaikkia toimenpiteitä, joilla voi olla vaikutusta HUSin taloushallinnon hoitoon (kuten talousjohtajan rekrytointia ja rekrytoinnin ajankohtaa) on punnittava huolellisesti ja pyrittävä valitsemaan kuntayhtymän hallinnon järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisin ja hyväksyttävin lainmukainen vaihtoehto. Vallitseva tilanne edellytti 17.8.2020, kuten parhaillaankin, että HUSin taloushallinnon ylimpänä viranhaltijana työskentelevä henkilö,
talousjohtaja, pystyisi hoitamaan virkatehtäviään täysin toimintavalmiina ja kykenisi ilman minkäänlaista perehdytysjaksoa aloittamaan toimenpiteet alijäämän kattamiseksi ja taloudellisen tilanteen tasapainottamiseksi.

 

                                                      Talousjohtajan edellytettiin pystyvän heti tarttumaan poikkeukselliseen haasteeseen: HUS tulee tällä tilikaudella tekemään ensimmäistä kertaa historiassaan merkittävästi alijäämäisen tuloksen. Alijäämän lopullinen suuruus riippuu pitkälti valtion toimenpiteistä, karkeasti arvioitu määrä on 55 M€-175 M€. Nämä summat vastaavat esimerkiksi alarajalla HUS Porvoon sairaalan ja ylärajalla HUS Pää- ja kaulakeskuksen vuotuisia toimintakuluja. Alijäämä tulee kattaa suunnitelmakaudella 2020–2024. Todennäköisesti alijäämän kattamisen edellytetään tapahtuvan soteuudistuksen voimaantuloon mennessä, joten käytettävissä oleva aika lyhenee vuodella (2023 loppuun). Vuodelle 2021 ei ole voitu suunnitella alijäämän kattamistoimenpiteitä, koska talouden perusteet on lyöty jo jäsenkuntien kanssa kiinni, eikä katettavan alijäämämäärän suuruus ole selvillä, joten tilanne on erittäin monimutkainen ja vaatii HUSin talousjohdolta kaikkien osatekijöiden syvällistä ymmärtämistä ja hallitsemista.

 

                                                      Toinen seikka, joka puoltaa talousjohtajan tehtävän täyttämistä tässä vai-heessa määräaikaisesti on valmisteilla oleva soteuudistus, joka tulee muut-tamaan HUSin rahoituksen ja taloudenpidon perusrakenteita olennaisesti. Kysymys on siirtymäkaudesta, jonka jälkeen moni talousjohtajan tehtävään vaikuttava olosuhde muuttuu. Vaikka toiminnan rahoitus tullee jäsenmaa-kunnilta jatkossakin, HUS joutuu ilmeisesti erikseen osallistumaan rahoitusta koskeviin neuvotteluihin valtion kanssa. HUSin rahoitusosuuksien muodostuminen ja käsittelyperiaatteet uudessa sotejärjestelmässä ei ole vielä tiedossa, vaan toiminnan kannalta keskeisiä yksityiskohtia ollaan vasta luomassa ja suunnittelemassa. HUSin hallituksen päättäessä määräaikaisesta virkasuhteesta oli tiedossa, että lähivuosina muotoutuvat maakuntayhtymän rahoitusmekanismit tulevat jatkossa osaltaan muokkaamaan olennaisesti myös HUSin talousjohtajan virkatehtäviä.

 

                                                      HUSin hallitus punnitsi edellä esitettyjä seikkoja kokouksessaan 17.8.2020 ja piti tarkoituksenmukaisena ja hyväksyttävänä, että talousjohtajan virka täytetään tässä haasteellisessa siirtymävaiheessa määräaikaisesti, eikä virkaa avata hakuun. Edellä esitetty selvitys vastannee Kirjavaisen esittämiin kysymyksiin koskien määräaikaisuuden perustetta (kysymykset 3–4).

                          

                                                      Rekrytointiprosessin lykkääminen

 

                                                      Asiantuntijoiden mukaan viranhaltijalain 3 §:n tavoitteena on nimenomaan torjua työnantajan yrityksiä kiertää palvelussuhdeturvaa koskevia säännöksiä. Kyseessä olevassa tapauksessa tällaista taustasyytä tai lainkiertoa ei ole: talousjohtajan virkaa määräaikaisena hoitavalla Jari Finnilällä oli ja on taustalla toistaiseksi voimassa oleva virkasuhde HUSiin ja hän hoitaa talousjohtajan virkaa oman suostumuksensa mukaisesti omasta virastaan vapautettuna. Jari Finnilän virkasuhdeturva ei ole tällä menettelyllä heikentynyt.

 

                                                      Kirjavainen tiedustelee syytä sille, miksi virkaa ei asetettu julkiseen rekrytointiin tai sisäiseen hakuun (kysymykset 1–2). Vakituisen viranhaltijan rekrytoiminen keskellä kuvattua erittäin haasteellista, akuuttia ja monisyistä
talouskriisiä ja vireillä olevaa perustavanlaatuisen rakenteellisen muutoksen suunnitteluprosessia olisi ollut käytännössä mahdotonta toteuttaa huomioiden viranhakuilmoitteluun ja itse rekrytointiprosessiin (haastatteluihin, soveltuvuustestaukseen jne) menevä aika sekä viran vastaanottoon liittyvät aikataulut, jotka pahimmassa tapauksessa venyvät ja viivästyvät ja kestävät kuukausia. Epäonnistunut rekrytointi ja mahdolliset oikaisu- tai
valitusprosessit olisivat nekin johtaneet erittäin vaikeasti hallittavaan tilanteeseen ja vieneet huomion pääasiasta, taloushallinnon johtamisesta.

 

                                                      Mikäli HUSin sisäinen haku olisi toteutettu, työnantajan näkemys on, että johtaja Jari Finnilä olisi ollut työkokemukseltaan ja ammattitaidoltaan sekä henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan talon sisäisistä kysymykseen tulevista henkilöistä tehtävään parhaiten soveltuvin kandidaatti.

 

                                                      Oikaisuvaatimuksen kysymykset 3 ja 5 liittyvät talousjohtajan tehtävän täyttämiseen myöhempänä ajankohtana. Kirjavainen pyytää selvitystä, miksi talousjohtajan virka ollaan täyttämässä vasta vuonna 2023. Kuten edellä on selvitetty, vireillä oleva sote-uudistus on toteutuessaan merkittävä organisaatiomuutos HUS kuntayhtymälle, eikä vielä ole tiedossa, tuleeko vuonna 2023 olemaan tarvetta HUS talousjohtajalle ja minkälaista virkaprofiilia ko. tehtävä tulee edellyttämään. Näin ollen, HUS hallituksen oli tarkoituksenmukaisempaa olla päätöksessä 17.8.2020/§ 100 tekemättä lopullisia
sitoumuksia tai vahvistuksia siitä, mikä kuntayhtymän tilanne on vuonna 2023. Talousjohtajan rekrytointia vuonna 2023 koskeva sanamuoto on

                                                      siten päätöksessä ehdollinen: ”viran vakinainen täyttäminen käynnistettäisiin edellä kuvatussa aikataulussa alkukeväällä 2023 maakuntayhtymän toimivaltaisen viranomaisen toimesta ja valintapäätös tehtäisiin arviolta
kesäkuussa 2023”. Tämä ilmaisutapa on linjassa päätöksessä todetun
tosiseikan kanssa, että ”vireillä olevasta sote-uudistuksesta tulee aiheutumaan merkittäviä muutoksia Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon
rakenteisiin” ja ”talousjohtajan virka tulisi esittelijän näkemyksen mukaan täyttää vasta sitten, kun toiminta on siirtynyt maakuntayhtymälle”.

 

                                                      Lisäksi Kirjavaisen kysymykseen 5 osalta todetaan: Työnantaja ei ole velvollinen täyttämään jotakin virkaa siitä syystä, että se on avoimena, vaan jokainen virantäyttötilanne ratkaistaan ottaen huomioon viran avoimeksitulon ajankohtana vallitsevat työnantajan olosuhteet sekä ko. viran täyttämisen kannalta merkittävät odotettavissa olevat muutokset työnantajan toiminnassa.

 

                                                      Jokainen avoimena oleva johtajantoimi täytetään osana kokonaisvaltaista toiminnan ja hallinnon suunnittelua, josta huolehtii toimitusjohtaja ja muu ylin johto hallituksen antamia linjauksia noudattaen. Kirjavaisen kysymyksessä 5 mainitsemien talousjohtajan että palvelussuhdejohtajan virkojen täyttämisen yhteydessä tarkasteltiin ko. viran tehtäviin vaikuttavia tiedossa olevia suunnitelmia ja muutoksia. Talousjohtajan ja palvelussuhdejohtajan tehtävänkuvat eivät ole verrannolliset tai rinnastettavat, eivätkä ko. virat
olleet avoimena samaan aikaan. Palvelussuhdejohtajan virantäyttö aloitettiin kalenterivuoden 2019 lopulla edellisen viranhaltijan ilmoitettua eläkkeelle jäämisestään hyvissä ajoin etukäteen, talousjohtajan virkaan tarvittiin
viranhaltija kesällä 2020 suhteellisen nopealla aikataululla.

 

                                                      HUSin hallituksen ja johdon tehtäviin kuuluu myös osata hyödyntää mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia, joissain tilanteissa jopa päällekkäisiä resursseja ja rooleja, joita organisaatioissa on. Akuutti talouskriisi edellytti yllättäen avautuneen talousjohtajan viran nopeaa ja ammattitaitoista täyttämistä, mutta valmisteilla olevat sote-järjestelyt puolestaan edellyttivät, että HUS varautuu tulossa oleviin muutoksiin mahdollisimman joustavilla määräaikaisilla ratkaisuilla. Tässä tilanteessa päätöksentekijät huomioivat, että Jari Finnilä oli Hyks-sairaanhoitoalueen talousjohtajan tehtävässään hoitanut lähes vastaavia tehtäviä kuin HUSin talousjohtajan tehtävä piti


sisällään.  Finnilä oli käytettävissä nopealla aikataululla ja jättämällä Finnilän oma taustavirka täyttämättä kevennettiin päällekkäisyyksiä hallinnossa sekä toteutettiin jonkin verran henkilöstökustannussäästöjä.        

 

                                                      Kirjavainen esittää oikaisuvaatimuksen kohdassa 6, että hallituksen tulisi vaihtoehtoisesti asettaa talousjohtajan virka julkiseen hakuun toistaiseksi voimassa olevana tavanomaisten käytäntöjen mukaisesti. Vastauksena Kirjavaiselle todetaan, että kokouksessaan 17.8.2020 HUS hallitus nimenomaisesti käsitteli tätä asiaa ja vallitsevaa tilannetta perinpohjaisesti sekä keskusteli vaihtoehdosta asettaa talousjohtajan virka julkiseen hakuun. Käydyn keskustelun jälkeen hallitus päätti, että talousjohtajan tehtävän täyttämiselle määräajaksi 1.10.2020-30.0.2023 oli kuntayhtymän talouden ja hallinnon järjestämiseen liittyvät painavat ja hyväksyttävät perustelut,
eikä asettanut virkaa hakumenettelyyn. Nämä perustelut eivät ole muuttuneet 17.8.2020 jälkeenkään.  

 

Yhteenveto     

                                                      HUS hallituksen päätös 17.8.2020/ § 100 ottaa johtaja Jari Finnilä

                                                      HUSin talousjohtajan virkaan määräajaksi 1.10.2020-30.9.2023 perustuu viranhaltijalain 3 § 2 momentin mukaisiin, HUS kuntayhtymän toimintaan liittyviin määräaikaista virkasuhdetta edellyttäviin seikkoihin. Päätökselle
on lainmukainen ja hyväksyttävä peruste. Talousjohtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen otettu johtaja Jari Finnilä on antanut suostumuksensa asiaan, hänen virkasuhdeturvansa ei viranhoidon johdosta vaarannu, eikä
kyseessä ole työnantajan yritys kiertää toistaiseksi voimassa olevia virkasuhteita koskevia viranhaltijalain määräyksiä.

 

Sovelletut oikeusohjeet

Suomen perustuslain (731/1999) 2 ja 125 §;

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 3 ja 4 §;

Hallintolain (434/2003) 6, 31, 43–45 ja 47 §;

Kuntalain (410/2015) 134, 135, 137, 144 §;

HUS-kuntayhtymän hallintosääntö (1.1.2020);

HYKS toimintaohje (1.1.2020)

 

Päätösesitys

Hallitus päättää hylätä FM Vesa Kirjavaisen oikaisuvaatimuksen.
HUSin hallituksen päätös 17.8.2020 § 100 jää näin ollen voimaan.

 

Asian käsittely                  Merkittiin, että talousjohtaja Jari Finnilä ilmoitti esteellisyydestään
(asianosaisjäävi) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

 

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

 

Lisätiedot

Hallintojohtaja vs. Jaana Vento, s-posti jaana.vento(at)hus.fi

Palvelussuhdelakimies Maija Ainamo, s-posti maija.ainamo(at)hus.fi

 

Jakelu

FM Vesa Kirjavainen