Dynasty tietopalvelu Haku RSS Saavutettavuusseloste  

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://husd360fi.oncloudos.com:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://husd360fi.oncloudos.com:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Hallitus
Pöytäkirja 15.02.2021/Pykälä 14

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa


§ 14

Asianro HUS/208/2021

 

 

Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaalan perustaminen

 

Selostus

                                            Asia pöydälle, hallitus 18.1.2021 § 2.

Asian taustaa

Helsingin kaupunki ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ovat tunnistaneet tarpeen rakentaa pääkaupunkiseudulle Helsingin kaupungin ja HUSin yhteishankkeena toteutettava psykiatrinen ja somaattinen sairaala (jäljempänä hanke). HUSin hallitus on 5.2.2018 § 12 hyväksynyt osapuolten keskinäisen sopimuksen Laakson yhteissairaalan hankesuunnittelun toteuttamisesta ja siihen liittyvästä hankintayhteistyöstä ja Helsingin kaupunginhallitus on hyväksynyt sen osaltaan 28.5.2018 § 385. Sopimus on allekirjoitettu 5.6.2018. Hankesuunnitelma on hyväksytty hankkeen ohjausryhmässä 4.2.2020. Helsingin kaupunginvaltuusto on 10.6.2020 § 157 osaltaan hyväksynyt 12.2.2020 päivätyn hankesuunnitelman ja HUSin hallitus on hyväksynyt sen osaltaan 6.4.2020 § 44. Yhtiön perustamisen edellyttämä pääomasijoitus on huomioitu HUSin vuoden 2021 talousarviossa ja valtuusto on hyväksynyt talousarviopäätöksessä 17.12.2020 § 31 sijoitukset perustettavan Laakson yhteissairaalan kiinteistöosakeyhtiön omaan pääomaan vuosina 2021 – 2024 yhteensä enintään 16 milj. euroa.

 

Osapuolet ovat jatkaneet hankkeen valmistelua ja tehneet uuden sopimuksen hankesuunnitteluvaiheen jälkeen suoritettavien tehtävien hoitamisesta, jonka perusteella hanketta edistetään kiinteistöosakeyhtiön perustamiseen saakka. Sopimus on hyväksytty Helsingin kaupunginhallituksessa 14.9.2020 § 541 ja HUSin hallituksessa 8.6.2020 § 87.

 

Hanke on tarkoitus toteuttaa vaiheittain vuosina 2021–2030. Hankkeessa toteutetaan tilat HUSin ja Helsingin psykiatriselle sairaalahoidolle sekä noin puolelle Helsingin sairaalan tarvitsemista sairaansijoista. Lisäksi hankkeessa toteutetaan tilat HUSin vaativalle neurologiselle kuntoutukselle
sekä näitä tukeville poliklinikkatoiminnoille, tukipalveluille, opetukselle,
tutkimukselle ja hallinnolle. Hankkeen laajuus on noin 190 000 brm² ja
rakentamiskustannusten arvonlisäveroton enimmäishinta on 838 000 000 euroa kustannustasossa marraskuu 2019.

 

Laakson yhteissairaala korvaa Helsingin osalta Laakson ja Auroran sairaaloiden sairaalatoiminnat ja puolet Suursuon sairaalan toiminnasta sekä HUSin osalta Kellokosken (Ohkola) sairaalan, Psykiatriakeskuksen ja lastenpsykiatrian Kivelän alueella väliaikaisessa rakennuksessa olevan sairaalahoidon sekä Ulfåsassa toimivan sairaalahoidon. Hankkeen toteutumisen myötä vapautuvat osittain tai kokonaan Auroran, Suursuon, Kivelän ja Kellokosken /Ohkolan sairaalakiinteistöt kehitettäväksi uusiin käyttötarkoituksiin.

 

Yhteissairaala käsittää kolme uutta sairaalarakennusta, uuden huoltorakennuksen sekä kolmen sairaalarakennuksen peruskorjaus- ja muutostyöt. Osa nykyisistä Laakson sairaalan huonokuntoisista sairaalarakennuksista sekä alueella olevat päiväkoti ja neljä asuinrakennusta puretaan.

 

Hanke on Helsingin kaupungille ja HUSille vuokrahanke. Hankkeen ja tilojen vuokrauksen toteuttamiseksi osapuolten tarkoituksena on perustaa osakeyhtiö, joka rakennuttaa ja hallinnoi hankkeessa rakennettavia ja siihen kuuluvia Laakson yhteissairaala -nimellä kutsuttavan sairaalan tiloja. Yhtiölle kuuluu Laakson yhteissairaalan yhteyteen rakennettavan pysäköintilaitoksen ja sen sisäänajoyhteyden sekä Meilahti-Laakso - logistiikkatunnelin rakentaminen ja hallinnointi.

 

Poikkeuslupa

Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa rajoittaa kuntien ja kuntayhtymien oikeutta tehdä eräitä oikeustoimia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Lain 4 §:n 1 momentin mukaan kunta tai kuntayhtymä tai niiden yksin tai yhdessä omistama yhtiö ei saa tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin kohdistuvia investointeja koskevia sitoumuksia, joiden arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa euroa.

 

Kunta tai kuntayhtymä voi hakea poikkeuslupaa investointia koskevan
sitoumuksen tekemiseksi sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM). Lakia on muutettu (voimaan 1.11.2020) siten, että poikkeuslupamenettely on laajennettu koskemaan kuntien ja kuntayhtymien lisäksi myös niiden omistamien yhtiöiden vastaavia investointeja.

 

Helsingin kaupunki on 10.3.2020 päivätyllä hakemuksella hakenut poikkeuslupaa koko hankkeelle. Hakemusta on täydennetty 24.6.2020 siten, että hakemuksessa pyydetään lupaa siirtää poikkeuslupa Helsingin kaupungin ja HUSin perustamalle yhtiölle, joka tulee omistamaan ja hallinnoimaan Laakson yhteissairaalaa.

 

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta on 7.1.2021 puoltanut kaupungin poikkeuslupahakemuksen hyväksymistä. Päätösluonnoksen mukaan
sosiaali- ja terveysministeriö myöntää Helsingin kaupungille poikkeusluvan
koko Laakson yhteissairaalahankkeelle hakemuksen mukaisesti 4.11.2020 mennessä toimitettujen asiakirjojen perusteella. Lisäksi Helsingin kau- pungille annetaan lupa siirtää sille myönnetty poikkeuslupa kaupungin
yhdessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa kokonaan omistamalle kiinteistöosakeyhtiölle.

 

Hanke on kiireellinen eikä Laakson yhteissairaalaan siirtyvien toimintojen välttämättömien tilaratkaisujen toteutumista ole mahdollista siirtää. Hankkeen toteutukseen liittyviä kilpailutuksia valmistellaan ja hankkeen eteneminen suunnitellussa aikataulussa on myös hankekustannusarviossa
pysymisen vuoksi tärkeää.

 

Hankkeen toteuttamisen edistämiseksi on tarpeen päättää osapuolten
yhdessä tasaosuuksin omistaman kiinteistöosakeyhtiön perustamisesta. Päätöksen täytäntöönpanoon ryhdytään, kun STM:n myöntämä poikkeuslupa hankkeelle on saatu.

 

Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaalan perustaminen

 

                                            Helsingin kaupunki ja HUS perustavat yhtäläisin omistusosuuksin (50%) Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaalan.

 

                                            Yhtiön perustamisvaiheessa määritellyt osakkaiden omistusosuudet perustuvat osakkaiden yhteiseen arvioon vuonna 2020 siitä, mikä on kummankin osakkaan järjestämisvastuulle kuuluvan toiminnan laajuus yhtiön hallitsemissa rakennuksissa ja tiloissa. Perustamissopimuksen kohdassa 10 on sovittu menettelystä omistusosuuksien tarkistamiseksi, jos osakkaan osuus yhtiön vuokraamista tiloista on olennaisesti suurempi tai pienempi kuin ko. osakkaan omistusosuus yhtiöstä.

 

                                            Yhtiön toimialana on hallita Helsingin kaupungin Laakson kaupunginosan korttelissa 626 tontteja nro 2 ja 3 sekä omistaa ja hallita niillä olevia ja niille rakennettavia kiinteistön käyttötarkoitusta palvelevia rakennuksia sekä muita rakennuksia ja tiloja lukuun ottamatta tontilla nro 2 sijaitsevia rakennuksia 8 (Kappeli), 12 (Tuberkuloositoimisto) ja 13 (Kuntoutuskeskus).
Yhtiön toimialana on lisäksi vuokrata hallinnassaan olevia tiloja julkisen terveydenhuollon käyttöön sekä sitä palvelevaan tarkoitukseen. Lisäksi
yhtiön toimialana on sen omistamilla kiinteistöillä sijaitsevan pysäköintilaitoksen ja sen sisäänajoyhteyden rakennuttaminen, ylläpito ja hallinnoiminen sekä Meilahti-Laakso -logistiikkatunnelin rakennuttaminen ja hallinnoiminen.

 

                                            Yhtiö voi toimintaansa varten harjoittaa kiinteistöjen, osakkeiden ja osuuksien ostamista, myyntiä, omistamista, vuokrausta ja hallintaa.

 

                                            Yhtiö on sen omistavien hankintayksiköiden sidosyksikkö ja se voi toimia omistajiensa yhteishankintayksikkönä. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa eikä se jaa osakkeenomistajilleen osinkoa, vaan mahdollinen voitto on käytettävä yhtiön toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen omistajien
yhtiölle asettamat tavoitteet huomioon ottaen.

 

                                            Yhtiö toimii ympäristöasioissa vastuullisesti ja kestävän kehityksen
periaatteiden mukaisesti. Yhtiö pyrkii toiminnassaan tehokkaaseen ja
ympäristöä säästävään energiankäyttöön.

 

                                            Helsingin kaupunki ja HUS ovat yhteistyössä neuvotelleet uuden yhtiön perustamiseen liittyvän, liitteenä 1 olevan osakassopimuksen, jossa on muun muassa sovittu hankkeen hallinnosta ja hallituksen kokoonpanosta sekä osakkaiden rahoituksen, päätöksenteon, tilavuokrauksen ja osakeomistuksen ehdoista. Lisäksi sopimuksessa on sovittu yhtiön sidosyksikköasemaa tukevista linjauksista. Liitteenä 2 on ehdotus yhtiön perustamissopimukseksi ja liitteenä 3 yhtiöjärjestykseksi.

 

Perustettavan yhtiön hallitus

 

Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii

hallitus, johon kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään kuusi (6) varsinaista

jäsentä.

 

                                            Yhtiön toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen.

 

                                            Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsee yhtiökokous.

 

                                            Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi (2) vuotta siten, että toimikausi päättyy vaalia tai valintaa seuraavan toisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

 

                                            Osakassopimuksen mukaan kummallakin yhtiön osakkaalla on oikeus
nimetä yhtiön hallitukseen kolme (3) hallituksen varsinaista jäsentä.

 

                                            Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimeävät vuorotellen Helsinki ja HUS siten, että ensimmäisenä hallituksen puheenjohtajan
nimeää HUS ja varapuheenjohtajan Helsingin kaupunki.

 

                                            Osakassopimuksessa on lisäksi linjattu, että Hankkeen toteuttamisen aikana yhtiön hallitustyöskentely tulee edellyttämään vahvaa asiantuntemusta rakennuttamisesta, talouden hallinnasta ja rahoituksesta, oikeudellisista asioista sekä hyvää yhtiön tilojen käyttäjien toimialan tuntemusta (mm. psykiatrian palvelujärjestelmän osaamista) ja että hallitusjäsenvalintoja
on koordinoitava tämän mukaisesti.

 

                                            HUSin nimeämät hallitusjäsenet edustavat kollektiivisesti ja monipuolisesti osakassopimuksessa linjattuja hallitusjäsenten osaamisvaatimuksia ja
nimitykset on koordinoitu Helsingin kaupungin kanssa.

 

                                            HUSin osalta hallitukseen esitetään nimitettäväksi kiinteistöjohtaja Vesa Vainiotalo puheenjohtajaksi ja jäseniksi sairaanhoitoalueen johtaja Matti Holi ja investointijohtaja Anne Priha. Helsingin kaupunginhallituksen konsernijaostolle esitetään 18.1.2021 kokouksessa, että yhtiön hallituksen
varapuheenjohtajaksi nimetään tilapäällikkö Sari Hildén sekä hallituksen jäseniksi nimetään terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen ja hankepäällikkö Ville Vastamäki. Hallituksen kokoonpano täyttää naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4 a §:n 2 momentin vaatimukset.

 

                                            Yhtiön hallitukselle suoritettavat kokouspalkkiot perustuvat Helsingin kaupungin palkkioperusteisiin ja palkkioryhmään B.

 

Uuden yhtiön osakassopimus

 

                                            Kaupungin ja HUSin tarkoituksena on solmia liitteenä olevan luonnoksen mukainen osakassopimus kiinteistöyhtiön hallinnon, rahoituksen, osakkaiden päätöksenteon ja tilavuokrauksen sekä yhtiön osakkeiden omistuksen ehdoista. Osakassopimukseen liitettävä ja hankesuunnitelmaan kuuluva hankintarajataulukko on tässä esityksessä liitteenä.

 

                                            Osakassopimuksessa sovitaan muun muassa

 

-        osakkaiden sitoutumisesta hankesuunnitelman mukaisesti Hankkeen toteuttamista varten omistusosuuksiensa suhteessa huolehtimaan kiinteistöyhtiön rahoittamisesta yhtiön ja toisen osakkaan kannalta kustannusneutraalilla tavalla;

 

-        kiinteistöyhtiön hallinnoimien tilojen vuokraamisesta osakkaille psy- kiatrian ja somaattisen sairaalan tarpeisiin;

 

-        Hankkeen hallinnosta;

 

-        muutoksista kiinteistöyhtiön tilavuokraukseen ja omistukseen, mikäli osakas ei enää vastaa vuokrattavissa tiloissa harjoitetusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta tai järjestämisestä;

 

-        yhtiökokouksen ja hallituksen päätöksenteon yksimielisyysvaatimuksista; sekä

 

-        muista yhtiön sidosyksikköasemaa tukevista linjauksista.

 

Hankkeen rahoitus

                                            Tarkoituksena on, että perustettava yhtiö vastaa kaikista hankkeen valmisteluun, suunnitteluun, toteuttamiseen ja rakentamiseen liittyvistä

                                            kustannuksista. Hankkeen kustannusarvio sisältää hankesuunnitelman rakennusten investointikustannukset. Hankesuunnitelman mukainen arvio hankkeen rakentamiskustannuksista on arvonlisäverottomana 838 000 000 euroa marraskuun 2019 kustannustasossa. Yllä esitettyyn rakentamiskustannusten kustannusarvioon ei sisälly muun muassa tontin rakentamiskelpoiseksi saattamisen eikä yleisellä katualueella tehtävien muutostöiden kustannuksia eikä suojeltavien sairaalarakennusten lunastuksesta yhtiön maksettavaksi tulevaa kompensaatiota. Sellaisiin investointikustannuksiin, jotka eivät nimikkeinä esiinny hankesuunnitelman hankintarajataulukossa, sovitaan yhteisesti noudattaen hankintarajataulukon periaatteita. Muut kustannukset ovat käyttäjäyksiköiden omia hankintakustannuksia.

 

                                            Hankesuunnitelman arvio hankekustannuksista on lähtökohta osakkaiden osuuksille. Osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan rahoitusosuuksistaan, mikäli esimerkiksi hankkeen toteuttamisedellytyksissä tapahtuu muutoksia tai näyttää todennäköiseltä, että hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio ylittyy.

 

                                            Osakkaat sitoutuvat hankesuunnitelman mukaisesti hankkeen toteuttamista varten omistusosuuksiensa suhteessa huolehtimaan yhtiön rahoittamisesta yhtiön ja toisen osakkaan kannalta kustannusneutraalilla tavalla.
Yhtiön rahoitus hoidetaan pääasiallisesti osakkaiden takaamilla tai anta-milla lainoilla, minkä lisäksi yhtiön perustamisen yhteydessä tehtävien
osakemerkintöjen lisäksi osakkaat sitoutuvat jatkossa vuosittain tekemään oman pääoman ehtoisen vastikkeettoman sijoituksen yhtiön svop-rahastoon. Osana rakentamisen aikaista rahoitusta voidaan käyttää
osakkaiden takaamaa kuntayritystodistusohjelmaa.

 

                                            Osakkaiden tavoitteena on, että hankkeen lopussa osakkaiden vuotuisten oman pääoman ehtoisten sijoituksen yhteenlaskettu kokonaismäärä vastaa 10 % investointiin liittyvästä kokonaisrahoitustarpeesta, ja että kumpikin osakas vastaa tästä svop-sijoituksen kokonaismäärästä omistusosuutensa mukaisesti.

 

                                            Yhtiön rahoittamista koskevat kaupungin päätökset on tarkoitus tuoda päätöksentekoon mahdollisimman pian yhtiön tultua perustetuksi ja lähtökohtaisesti kevätkaudella 2021.

 

Valtiontukiarviointi          

                                            Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 (1) artiklan mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa,
ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

 

                                            Helsingin kaupunki ja HUS ovat perustamassa kiinteistöosakeyhtiötä, jonka perustamisen yhteydessä Helsingin kaupunki ja HUS maksavat yhtiön osakkeiden merkintähinnan, yhteensä 6 000 000 euroa, joka maksetaan kokonaisuudessaan yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Ennen osakemerkinnän tekemistä on arvioitava, sisältyykö suunniteltuun toimenpiteeseen SEUT 107 (1) artiklan mukaista valtiontukea.

 

                                            Euroopan komission tiedonannon mukaan valtiontukisääntöjä sovelletaan ainoastaan silloin, kun tuensaajana on yritys, jolla tarkoitetaan oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta riippumatta taloudellista toimintaa harjoittavaa yksikköä. Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluita tarjotaan markkinoilla (komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01, kohdat 6–12).

 

                                            Valtiontukiarvioinnissa on selvitettävä, harjoittaako yhtiö valtiontukisäännösten mukaista taloudellista toimintaa.

 

                                            Komission tiedonannossa on todettu, että joissakin jäsenvaltioissa julkiset sairaalat ovat olennainen osa kansallista terveydenhuoltoa ja perustuvat lähes kokonaan solidaarisuuden periaatteeseen. Tällaiset sairaalat rahoitetaan suoraan sosiaaliturvamaksuilla ja muilla valtion varoilla, ja ne tarjoavat yleisesti kattavia palveluja ilmaiseksi. Unionin tuomioistuimet ovat vahvistaneet, että organisaatiot, joilla on tällainen rakenne, eivät toimi yrityksinä. Komission tiedonannon mukaan kyseisessä rakenteessa nekään toiminnot, jotka sinällään voisivat olla luonteeltaan taloudellisia, mutta jotka suoritetaan pelkästään toisen, muun kuin taloudellisen palvelun tuottamiseksi, eivät ole luonteeltaan taloudellisia. Yksikkö, joka ostaa tavaroita – jopa suuressa mittakaavassa – muun kuin taloudellisen palvelun tarjoamiseksi, ei toimi yrityksenä pelkästään siitä syystä, että se on ostaja tietyillä markkinoilla. (komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01, kohdat 24–25).

 

                                            Perustettavan yhtiön ainoa tarkoitus on mahdollistaa julkisen terveydenhuollon toteuttaminen. Yhtiön toimialana on vuokrata hallinnoimiaan tiloja sen omistajille, eli Helsingin kaupungille ja HUSille, jotka käyttävät yhtiöltä vuokraamiaan tiloja ainoastaan julkisen terveydenhuollon toimintaan. Yhtiön vuokralaisten Helsingin kaupungin ja HUSin tiloissa harjoittama toiminta ei ole taloudellista toimintaa, vaan komission tiedonannossa tarkoitettua julkista terveydenhuoltoa. Yhtiön harjoittama vuokraustoiminta ei siten ole taloudellista toimintaa, koska se tapahtuu julkisen terveydenhuollon toteuttamiseksi eli muun kuin taloudellisen palvelun tuottamiseksi.

 

                                            Perustettavan yhtiön varsinaisten julkisen terveydenhuollon käyttöön tarkoitettujen tilojen vuokraamisen lisäksi yhtiön toimialaan kuuluu yhtiön toimintaa palvelevien pysäköintilaitoksen ja logistiikkatunnelin rakennuttaminen ja hallinnoiminen. Kyseiset infrastruktuurit rakennetaan julkisen terveydenhuollon järjestämisen mahdollistamiseksi eli muuta kuin taloudellista toimintaa varten.

 

                                            Yhtiön hallinnoimissa rakennuksissa on hyvin vähäisessä määrin muita kuin terveydenhuollon tiloja, joita se voi vuokrata julkisen terveydenhuollon tavanomaiseen oheistoimintaan (esim. kukkakauppa tai kioski). Mikäli yhtiö vuokraa tiloja kolmansille osapuolille (muille kuin Helsingin kaupungille ja HUSille), tulee varmistua siitä, että yhtiön Helsingin kaupungilta tai HUSilta saama taloudellinen etu ei siirry kilpailluilla markkinoilla toimivien yritysten hyväksi. Tällaisissa tilanteissa kolmansille osapuolille tapahtuva vuokraus tulee tehdä markkinaehtoisesti. Kun oheistoimintaan vuokratuista tiloista peritään markkinaehtoista vuokraa, vuokraustoiminnassa ei muodostu valtiontueksi katsottavaa etua. Yhtiön hyvin pienimuotoinen muihin kuin sen omistajiin kohdistuva vuokraustoiminta ei siten vaikuta yhtiön saaman rahoituksen sallittavuuteen. Komission tiedonannossa on todettu myös, että: ”Lähes yksinomaan muuhun kuin taloudelliseen toimintaan käytettäviin infrastruktuureihin liittyvien tavanomaisten palvelujen, kuten ravintoloiden, myymälöiden ja maksullisen pysäköinnin, julkisella rahoituksella ei yleensä ole vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska nämä palvelut
eivät todennäköisesti houkuttele asiakkaita muista jäsenvaltioista ja niiden
rahoituksella on todennäköisesti enintään marginaalinen vaikutus rajat ylittäviin investointeihin tai sijoittautumiseen.” (komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01, kohta 207).

 

                                            Yhtiö perustetaan omistamaan ja hallinnoimaan julkisen terveydenhuollon käyttöön rakennettuja ja rakennettavia tiloja, joita se vuokraa pääasiassa omistajilleen Helsingin kaupungille ja HUSille, joten yhtiön ei katsota harjoittavan taloudellista toimintaa. Edellä kuvattujen perustelujen mukaisesti yhtiön perustamisvaiheen rahoitukseen ei sisälly SEUT 107 (1) artiklan mukaista valtiontukea.

 

Meilahti-Laakso -logistiikkatunneli osana hanketta

 

                                            Hallitus päätti 6.4.2020 § 44 käsitellessään Laakson yhteissairaalan hankesuunnitelmaa, että hankkeen yhteydessä alustavasti suunnitellun Meilahden kampuksen ja Laakson alueen välisen tunneliyhteyden liittäminen osaksi hankkeen toteutusta ratkaistaan myöhemmin. Tunnelin käyttötarpeista, hyödynnettävyydestä ja mm Meilahden tunneliverkostossa tarvittavista muutoksista ei hankesuunnitelmaa laadittaessa saatu vielä riittäviä tietoja. Tunnelin suunnittelua on vuoden 2020 aikana jatkettu ja se esitetään myös HUSin puolelta hyväksyttäväksi osaksi hankekokonaisuutta.

 

                                            Logistiikkatunnelia, jonka pituus on noin 800 metriä, voidaan käyttää potilassiirroissa kampusten välillä, samoin joissakin materiaalikuljetuksissa. Tunneliin rakennetaan putkiposti laboratorionäytteitä varten. Lisäksi yhteydellä arvioidaan olevan turvallisuuden ja valmiuden kannalta erityistilanteissa oleellista merkitystä. Kyseessä ei ole ajoneuvotunneli vaan maanalaiseen käyttöön soveltuvia kuljetusvälineitä vaativa yhdyskäytävä. Tunnelin tarkistettu kustannusarvio, joka sisältää myös Meilahden tunneleissa tarvittavat muutostyöt, on 24,7 milj. euroa. Yhteissairaalahankkeen ohjausryhmä on edellyttänyt, että hankesuunnitteluvaiheen jälkeen 7 milj. eurolla noussut kustannusarvio ei nosta hankkeen kokonaishintaa.

 

Toimivalta

                                            Hallintosäännön 5 luvun 24.2 §:n 3 kohdan mukaan hallitus päättää osakeyhtiöiden perustamisesta.

 

Lopuksi

                                            Yhtiön perustaminen ja siihen liittyvät asiakirjat on valmisteltu yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Helsingin kaupunginhallituksen on tarkoitus käsitellä asiaa kokouksessaan 18.1.2021. Kaupungilta yhteisvalmisteluun on osallistunut kaupunkiympäristön toimiala sekä kaupunginkanslian
oikeuspalvelut ja talous- ja suunnitteluosasto.

 

                                            Kaupunginkanslian oikeuspalvelut huolehtii yhtiön perustamisen edellyttämistä toimenpiteistä. Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta on 15.12.2020 § 95 päättänyt nimetä ehdolle perustettavan Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaalan tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHT Mikko Luoma).

 

                                            Hankkeen tärkeys, kiireellisyys sekä laajuus huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista edetä yhtiön perustamispäätöksen osalta jo tässä vaiheessa, jotta osapuolilla on valmius perustaa yhtiö heti, kun sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt kaupungin hanketta koskevan poikkeusluvan. Näin yhtiö voi edetä hankkeen toteutuksen vaatiman organisaation muodostamisessa ja kaupungille myönnetty poikkeuslupa voidaan siirtää perustetulle yhtiölle poikkeuslupapäätöksen mukaisesti.

Päätösesitys

Hallitus päättää

-        perustaa Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaala, ruotsiksi Fas- tighetsaktiebolaget Gemensamma Sjukhuset i Dal, -nimisen yhtiön,

-        hyväksyä liitteenä 2 ja 3 olevat Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteis- sairaalan perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen,

-        hyväksyä liitteenä 1 olevan yhtiön osakassopimuksen,

-        kehottaa yhtiön perustamisvaiheessa merkitsemään HUSin lukuun 500 (viisisataa) kappaletta Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaalan -osaketta yhteensä 3 000 000 euron merkintähintaan (6 000 euroa/osake),

-        merkitä tiedoksi, että Helsingin kaupunki siirtää perustettavalle Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaalalle sosiaali- ja terveysministeriön Helsingin kaupungille myöntämän kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja
terveydenhuollossa annetun lain mukaisen poikkeusluvan,

-        nimetä perustettavan Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaalan hallituksen puheenjohtajaksi suostumuksensa mukaisesti kiinteistöjohtaja Vesa Vainiotalon sekä hallituksen jäseniksi HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja Matti Holin ja investointijohtaja Anne Prihan,

-        hyväksyä hallituksen jäsenten palkkioperusteeksi Helsingin kaupungin palkkiojärjestelmän palkkioryhmän B,

-        oikeuttaa toimitusjohtajan hyväksymään HUSin puolesta yhtiön perustamissopimukseen, yhtiöjärjestykseen tai osakassopimukseen tarvittaessa teknisluonteisia tai muuten vähäisiä muutoksia ennen niiden allekirjoittamista ja

-        hyväksyä Meilahti-Laakso -logistiikkatunnelin toteutettavaksi osana
yhteissairaalan hanketta.

 

Asian käsittely                  Merkittiin, että puheenjohtaja Ulla-Marja Urho ja hallituksen jäsen Anna Vuorjoki ilmoittivat esteellisyydestään Helsingin kaupunginhallituksen varajäsenenä ja jäsenenä ja poistuivat asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ulla-Marja Urhon sijaan tuli Sirpa Asko-Seljavaara ja Anna Vuorjoen sijaan Saku Etholén. Puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Jari Oksanen.

 

                                            Merkittiin lisäksi, että investointijohtaja Anne Priha ja kiinteistöjohtaja Vesa Vainiotalo olivat läsnä tämän ja seuraavan asian käsittelyn aikana asiantuntijoina vastaamassa hallituksen kysymyksiin.

 

                                            Asiassa käydyn keskustelun aikana Sirpa Peura teki seuraavasti kuuluvan esityksen:

 

”Hallitus päättää, että hankkeen edellytyksenä HUS ja Helsingin kaupunki käynnistävät psykiatrian toimialan toimintojen yhdistämisen siten, että psykiatrian toimiala toimii Laakson yhteissairaalassa yhden johdon alaisuudessa.”

 

Pirkko Letto kannatti Peuran esitystä.

 

Merkittiin, että esittelijä, toimitusjohtaja Juha Tuominen poistui kokouksesta asiasta käydyn keskustelun aikana klo 10.40. Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi toimi tämän jälkeen esittelijänä.

 

Esittelijä muutti esitystään siten, että Peuran muutosesitys sisältyy esittelijän päätösesitykseen.

 

Asiassa käydyn keskustelun aikana Saku Etholén esitti, että hallitus päättäisi alkuperäisen esityksen mukaisesti.

 

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty yksi muutosesitys (Etholén), jota ei ole kannatettu ja se raukeaa.

 

Puheenjohtaja totesi, että hallitus on hyväksynyt esittelijän kokouksessa muutetun päätösesityksen.

 

Merkittiin, että Etholén poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 11.05 ja Vuorjoki palasi kokoukseen.

Päätös

Hallitus päättää

-        perustaa Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaala, ruotsiksi
Fastighetsaktiebolaget Gemensamma Sjukhuset i Dal, -nimisen yhtiön,

 

-        hyväksyä liitteenä 2 ja 3 olevat Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteis- sairaalan perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen,

 

-        hyväksyä liitteenä 1 olevan yhtiön osakassopimuksen,


-        kehottaa yhtiön perustamisvaiheessa merkitsemään HUSin lukuun
500 (viisisataa) kappaletta Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaalan -osaketta yhteensä 3 000 000 euron merkintähintaan (6 000
euroa/osake),

 

-        merkitä tiedoksi, että Helsingin kaupunki siirtää perustettavalle
Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaalalle sosiaali- ja terveysministeriön Helsingin kaupungille myöntämän kuntien ja kuntayhtymien
eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja
terveydenhuollossa annetun lain mukaisen poikkeusluvan,

 

-        nimetä perustettavan Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaalan hallituksen puheenjohtajaksi suostumuksensa mukaisesti kiinteistöjohtaja Vesa Vainiotalon sekä hallituksen jäseniksi HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja Matti Holin ja investointijohtaja Anne Prihan,

 

-        hyväksyä hallituksen jäsenten palkkioperusteeksi Helsingin kaupungin palkkiojärjestelmän palkkioryhmän B,

 

-        oikeuttaa toimitusjohtajan hyväksymään HUSin puolesta yhtiön perustamissopimukseen, yhtiöjärjestykseen tai osakassopimukseen tarvittaessa teknisluonteisia tai muuten vähäisiä muutoksia ennen niiden allekirjoittamista ja

 

-        hyväksyä Meilahti-Laakso -logistiikkatunnelin toteutettavaksi osana
yhteissairaalan hanketta.

 

-        että hankkeen edellytyksenä HUS ja Helsingin kaupunki käynnistävät psykiatrian toimialan toimintojen yhdistämisen siten, että psykiatrian toimiala toimii Laakson yhteissairaalassa yhden johdon alaisuudessa.

 

Lisätiedot

 Hallintojohtaja Lauri Tanner, s-posti lauri.tanner(at)hus.fi

 

 

Liitteet

 

Liite 1: Osakassopimus

 

 

Liite 2: Perustamissopimus

 

 

Liite 3: Yhtiöjärjestys

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa