Hallitus
Pöytäkirja 22.03.2021/Pykälä 48

§ 48	Asianro HUS/777/2021

 

 

Lausunnon antaminen tarkastuslautakunnalle hankinnoista ja hankintatoimesta tehdystä ylimääräisestä tarkastuksesta

 

Selostus

Valtuusto edellytti vuoden 2020 vastuuvapautta koskevan asian yhteydessä 11.6.2020 § 14, että tarkastuslautakunta teettää ylimääräisen tarkastuksen hankintatoimessa esiin tulleiden epäkohtien tarkemmaksi selvittämiseksi vuoden 2019 osalta.

 

Tarkastuslautakunta on hankkinut 22.10.2020 § 42 ko. ylimääräisen tarkastuksen kilpailutukseen perustuen BDO Oy:ltä. Tarkastus on valmistunut tammikuussa 2021 ja kokouksessaan 28.1.2021 § 2 lautakunta merkitsi tiedoksi 27.1.2021 päivätyn tarkastusraportin tulokset.

 

Tarkastusraportti liitteineen on esityslistan oheismateriaalina 1.

 

Tarkastuslautakunta on käsitellyt raporttia kokouksessaan 4.3.2021 § 8. Lautakunta on päättänyt lähettää BDO Oy:n tarkastusraportin liitteineen hallitukselle ja pyytää hallitusta esittämään raportin takia tarpeelliseksi katsomansa kannanotot lautakunnalle 24.3.2021 mennessä. Lisäksi lautakunta pyytää hallitukselta tiivistetyn näkemyksen siitä, miten hallitus on toteuttanut vuonna 2019 sisäisen valvonnan tehtäväänsä kuntayhtymän hankintojen osalta ottaen huomioon hallintosäännön pykälät 77 ja 81.

 

Tämä asia on ollut hallituksen käsittelyssä 8.3.2021 § 41, jolloin se on
palautettu uudelleen valmisteluun.

 

Hallitus antanee lautakunnalle seuraavasti kuuluvan lausunnon:

 

                             Lausunto

Hallitus kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto BDO:n 27.1.2021 päivätystä ”Tarkastus vuoden 2019 hankinnoista ja hankintatoimesta” – raportista. Tarkastuksen kohteena oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hankintojen ja hankintatoimen tarkastus, joka koskee vuotta 2019. Tarkastuksessa otettiin kuitenkin kantaa myös ennaltaehkäiseviin ja korjaaviin toimenpiteisiin, joita on tehty hankintatoimen kehittämisessä vuoden 2019 jälkeen. Alla on kommentoitu raporttia sen keskeisimpien
havaintojen ja päätelmien osalta.

 

Järjestelmätuki

 

Tarkastusraportin keskeisimmistä havainnoista ensimmäiset kaksi kokonaisuutta koskevat järjestelmätukea.

 

Tarkastuksen havaintojen mukaan hankintatoimea ja toimittaja- sekä
sopimushallintaa tukevia järjestelmäratkaisuja ei ole toteutettu siten, että niiden avulla saataisiin ratkaistua hankintatoimen sisäisen valvonnan ongelmien juurisyitä kokonaisuutena. Raportin mukaan kyseiset kokonaisuudet vaikuttavat kukin hankintatoimen järjestämisen ja seurannan mahdollistamiseen. Lisäksi raportissa todetaan, että keskeiset juurisyyt liittyvät
hankintojen tunnistamiseen, ostolaskujen sopimuksenmukaisuuden
valvontaan (laskulla sopimuksen yksilöintitieto) ja hankintojen euromäärien seurantaan laskutuksessa.

 

Raportissa huomioidaan, että vuonna 2020 on ryhdytty hankintojen toteuttamiseen liittyvien järjestelmäratkaisujen valmisteluun ja hankintojen seurantatietoja on ryhdytty kirjaamaan hankintojen toteutuksessa. Asiakirjahallinnon korvaavan järjestelmän hankinta ja käyttöönotto oli tarkastuksen
tekohetkellä käynnissä ja hankintojen seurantaa varten oli käytössä mm. Power BI –raportointiin pohjautuvat sovellukset.

 

Raportissa kiinnitettiin perustellusti huomiota järjestelmätuen keskeiseen merkitykseen. Niiden järjestelmäratkaisut ovat osin valmistelun alla ja ratkaisut vielä kesken, mutta seuranta on saatu toteutettua siten, että HUSin hankintojen näkyvyys ja johtamisen systemaattisuus on merkittävältä osin saatu toteutettua.

 

Tulevat järjestelmäratkaisut auttavat varmistamaan tiedon läpinäkyvyyden ja tietojen oikeellisuuden.

 

Resurssien riittävyys

 

Raportin seuraavana keskeisenä havaintona todetaan, että hankintatoimen resursointia on vuoden 2019 jälkeen vahvistettu, jotta hankintojen toteuttamista kyettäisiin nopeuttamaan.

 

Tämän osalta on hyvä myös huomioida, että omien resurssien merkittävän lisäämisen lisäksi HUS on hyödyntänyt hankintalain mukaan kilpailutettuja hankintakonsultteja kilpailutusten toteuttamisessa. Tämä osaltaan nopeuttaa tilanteen korjaamista, koska osaavien julkisen hankinnan osaajien palkkaaminen on haastavaa.

 

Hankintatoimen sisäinen valvonta

 

Tarkastusraportin mukaan hankintapäätösten tarkastusten sekä investointien ja ostopalveluiden tarkastusten perusteella hankintatoimen sisäisessä valvonnassa on ollut puutteita vuonna 2019. Lisäksi todetaan, että vuosien 2020 - 2021 aikana on edelleen sellaisia hankintoja, joissa ei ole toteutettu asianmukaisia kilpailutuksia.

 

Kilpailuttamattomat hankinnat ovat muodostuneet usean vuoden aikana, eivät ainoastaan vuoden 2019 aikana. Kilpailutettavien hankintojen suuri lukumäärä johtaa siihen, että vaikka kilpailutuksia tehdään jatkuvasti, tilanne ei korjaannu välittömästi, vaan suunnitelmallisesti kohtuullisen ajan kuluessa.

 

Hankintatoimea on systemaattisesti kehitetty jo aiemmin, sekä erityisesti vuonna 2019 että sen jälkeen. Ongelmat ovat olleet olemassa koko HUSin toimintahistorian ajan, mutta järjestelmien ja hankintojen johtamisen hajanaisuuden vuoksi ne eivät ole nousseet esiin. Hankintatoimen keskittäminen on osaltaan selkeyttänyt kokonaisuutta sekä auttanut tunnistamaan ongelmat. Vaikka ongelmat on nyt tunnistettu, kuten tarkastusraportissa
oikein todetaan, tilanne ei siis ole välittömästi saati nopeasti korjattavissa, vaikka merkittävää kehitystä on tapahtunut hankinnoissa sekä tunnistamisen, johtamisen että ohjeistuksen osalta.

 

Hankintatoimen kehittäminen

 

BDO:n tarkastusraportin mukaan hankintatoimen kehittämistoimenpiteitä on ryhdytty suunnittelemaan ja organisaatiorakennetta muuttamaan vuoden 2019 aikana. Näillä toimenpiteillä ei vielä ollut suoraa vaikutusta kilpailuttamattomien hankintojen määrän vähenemiseen vuoden 2019 aikana. Tarkastuksessa ei kyetty tarkastamaan sitä, että kaikki investointien ja
ostopalveluiden otokseen valittujen toimittajien laskut perustuvat voimassa olevaan hankintasopimukseen tai -päätökseen, tai että hankinta olisi kilpailutettu. Syynä tähän olivat raportin mukaan hankintojen ja ostolaskujen puutteelliset yksilöinti- ja seurantatiedot, jonka vuoksi ostolaskun yhdistäminen sen taustalla olevaan hankintaan, sopimukseen tai hankintapäätökseen oli HUSissa vaikeaa. Lisäksi tarkastusraportissa todetaan, että kilpailuttamattomien hankintojen riski voi olla markkinaoikeuden määräämä seuraamusmaksu ja mahdollinen hyvitysmaksu.

 

Merkittävä hankintatoimen kehittämisohjelma laadittiin ja aloitettiin vuonna 2019. Sitä täydennettiin samana vuonna teettämällä BDO:n ensimmäinen hankintatoimea koskeva tarkastus. Sen havaintojen perusteella kehittämisohjelmaa on edistetty systemaattisesti. BDO:n vuonna 2021 valmistuneen raportin mukaan vuonna 2019 tunnistetuista HUSin hankintojen
kehittämisohjelman kaikkiaan 19 kokonaisuudesta valmiiksi on saatu 12.
Lopuista seitsemästä suurin osa liittyy tietojärjestelmiin, joiden osalta työskentely on käynnissä.

 

                             Vastuut sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja hankintojen seurannan osalta

 

Tarkastuslautakunta on lisäksi pyytänyt hallitukselta tiivistettyä näkemystä siitä, miten hallitus on toteuttanut vuonna 2019 sisäisen valvonnan tehtäväänsä kuntayhtymän hankintojen osalta ottaen huomioon hallintosäännön pykälän 77. Hallitus tarkentaa seuraavassa aiempaa tarkastuslautakunnalle 18.1.2021 antamaansa vastausta, jonka sivulla 1 kuvattiin vastuita hankintatoimen epäkohtien seurannan ja valvonnan osalta.

 

Sisäisen valvonnan kehittämisen ja ylläpitämisen osalta on tarpeen ensin käydä läpi sitä, miten sisäistä valvontaa on kehitetty ja ylläpidetty hallituksen toimesta ennen vuotta 2019. Tätä on selkeintä arvioida aiempien vuosien arviointikertomuksissa sisäisestä valvonnasta esitettyjen huomioiden ja hallituksen niistä esittämien korjaavien toimenpiteiden kautta. Selvennyksenä todettakoon, että hallitus on vuosittain antanut valtuustolle tilinpäätöksen toimintakertomuksen yhteydessä selonteon sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta.

 

Vuoden 2014 arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta katsoi (kohta 5.3), että sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskeva ohjeistus on ajan tasalla, mutta hallituksen raportointi toimintakertomuksessa sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta kaipaisi kehittämistä. Tämän perusteella hallitus kuvasi vastineessaan valtuustolle tarpeelliset kehittämistoimet, jotka todettiin toteutetuksi vuoden 2015 arviointikertomuksessa.

 

Vuoden 2015 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota siihen, että ICT-hankkeiden sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa tulee
kehittää. Hallitus totesi vastauksessaan, että kliinistä toimintaa tukevien ICT-hankkeiden hallintomalli on määritetty huhtikuussa 2016 ja Apotti-hankkeen hallintomalli tullaan määrittämään kesäkuussa 2016. Kaikista suurista kliinisistä ICT-hankkeista oli laadittu riskianalyysi ja määritelty riskienhallintaan prosessit. Tarkastuslautakunta katsoi vuoden 2016 arviointikertomuksessaan, että toteutetuista parannuksista huolimatta asiakokonaisuudessa on edelleen kehitettävää.

 

Vuoden 2018 arviointikertomuksessa kiinnitetään huomiota konserniohjauksen toteuttamiseen ja siihen liittyvään konsernivalvontaan etenkin sen kannalta, että konsernivalvontaan osallistuvat henkilöt eivät saisi osallistua päättävissä asemissa tytäryhtiöiden toimintaan. Hallitus on vastineessaan todennut havainnon oikeaksi ja ilmoittanut kiinnittävänsä asiaan huomiota.

 

HUSin hankintatoimen ja näin myös hankintatoimen epäkohtien korjaamistoimenpiteiden ja hankintatoimen kehittämistoimenpiteiden seuranta ja valvonta kuuluvat HUSin hallintosäännön sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevien pykälien (77, 78 ja 79) mukaisesti hallitukselle, toimitusjohtajalle sekä lauta- ja johtokunnille.

 

Seurannan ja valvonnan toimeenpano on toimitusjohtajan ja hänen alaisensa organisaation vastuulla. Lisäksi toimitusjohtaja on vuonna 2020 asettanut hankintatoimen strategisen ohjausryhmän, jonka tehtävänä on osaltaan seurata ja ohjata kuntayhtymän hankintatoimen kokonaisuutta ja myös tukea toimitusjohtajaa tässä tehtävässä.

 

Hallitus toteaa, että hajautunut hankintajärjestelmä ei ole ollut sisäisen valvonnan kannalta optimaalinen, mutta hankintajärjestelmän rakennetta on lähdetty korjaamaan aina hankintastrategiasta 2016 lähtien vaiheittain mm. keskittämällä hankintavaltuuksia 2018, ja sisäistä valvontaa on toimeenpantu annettujen ohjeistusten mukaisesti. Vuoden 2019 lopussa tehtiin päätös hankintastrategian ohjausryhmän fokuksen suuntaamisesta erityisesti hankinnan tulosten, tavoitteiden ja kehittämisen seurantaan. Vuonna 2019 rakenteellisen muutoksen ja hankintojen määrätietoisen keskittämisen lisäksi tehtiin merkittävää resurssien lisäystä ja mm. palkattiin HUSiin kokenut julkisen hankinnan ammattilainen hankintajohtajaksi (eli HUSin historian ensimmäinen hankintajohtaja).

 

Hallitus katsoo, että toisin kuin tarkastuslautakunta epäilee, on sisäinen valvonta vuoden 2019 aikana ollut riittävää ja siihen on panostettu merkittävästi. Erityisesti hankintoihin kohdistettiin lisävalvontaa hankkimalla
ulkoinen auditointi vuoden 2019 aikana BDO Oy:ltä, ja kaikkiin todettuihin epäkohtiin on puututtu välittömästi.

 

Vastaukseen oheistetaan (oheismateriaali 2) yhteenveto hallituksen vuoden 2019 aikana asiassa tekemistä toimenpiteistä.

 

                      Sisäinen tarkastus

 

Tarkastuslautakunta on pyytänyt lisäksi näkemystä siitä, miten hallitus on toteuttanut sisäisen valvonnan tehtäväänsä kuntayhtymän hankintojen osalta vuonna 2019 ottaen huomioon hallintosäännön pykälän 81, joka
käsittelee sisäisen tarkastuksen järjestämistä.

 

Asian selventämiseksi on tarpeen lyhyesti kuvata sitä, miten sisäisen tarkastuksen järjestämistä on käsitelty tarkastuslautakunnan aiemmissa arviointikertomuksissa ja miten hallitus on vastannut tarkastuslautakunnan
antamaan palautteeseen. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota
sisäisen tarkastuksen toimintaan arviointikertomuksissaan ainakin vuosien 2014, 2015, 2016 ja 2017 osalta.

 

Vuoden 2014 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta toteaa saaneensa toimintakertomuksesta vaikutelman, että ”sisäistä tarkastusta ei ole saatu kytkettyä koordinoiduksi osaksi HUSin sisäistä valvontajärjestelmää.” Tämän osalta hallitus totesi, että se tulee parantamaan sisäisen valvonnan raportointia toimintakertomuksessa.

 

Vuoden 2015 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta ilmoittaa, että ei ole saanut sisäisen tarkastuksen työohjelmaa ja kiinnittää huomiota siihen, että sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen mukaan ”sisäisen tarkastuksen johtajan tulee laatia riskiperusteinen työohjelma, jossa sisäisen tarkastuksen toiminnon tehtävät asetetaan tärkeysjärjestykseen organisaation päämäärien mukaisesti”. Tämän osalta hallitus totesi vastineessaan, että työohjelman laatimista on vaikeuttanut sisäisen tarkastuksen, tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien työsuunnitelmien yhteensovittaminen ja että
jatkossa sisäisen tarkastuksen työohjelma hyväksytään toimitusjohtajan tekemällä viranhaltijapäätöksellä.

 

Vuoden 2016 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta viittaa aiempien vuosien 2013 - 2016 arviointityöhön kertomuksiin ja toteaa, että useiden asioiden kohdalla on tapahtunut myönteistä kehitystä. Lautakunta kuitenkin toteaa, että se on joutunut kiinnittämään tiettyihin asioihin huomiota toistuvasti, joita ovat sisäisen tarkastuksen toimivuus, hoito- ja palveluketjujen kehittäminen yhdessä perusterveydenhuollon kanssa sekä kiireettömän hoitoon pääsyn määräaikojen toteutuminen. Tarkastuslautakunta edellytti, että nämä asiat ratkaistaan.

 

Vuoden 2017 arviointikertomuksen puheenjohtajan katsauksessa viitattiin vielä siihen, että ”Sisäisen tarkastuksen toimintaa tulisi kehittää ja johtaa määrätietoisemmin niin, että se vahvemmin palvelisi HUS:n toimintaa.”

 

Vuonna 2018 tarkastuslautakunta lähetti HUSin toimitusjohtajalle 14.3.2018 päivätyn selvityspyynnön, jossa esitettiin kolme kysymystä. 1) Miten sisäisen tarkastuksen toiminta on palvellut / hyödyttänyt HUSin johtamista vuosina 2010 - 2017? 2) Mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä sisäisen tarkastuksen toiminnan kehittämiseksi? ja 3) Miten toteutuu sisäisen tarkastuksen vuosittainen työohjelman sekä sen laadinnan ja hyväksymisen periaatteet? Toimitusjohtaja antoi kysymyksiin oheismateriaalina 3 olevan vastauksen. Vastauksessa viitattiin siihen, että sisäisen tarkastuksen työstä tullaan tekemään ulkopuolinen laatuauditointi.

 

HUSin yhtymähallinto tilasi kesällä 2018 PricewaterhouseCoopers Oy:ltä (PwC) ulkoisen arvioinnin. Arviointi suoritettiin Sisäisen tarkastuksen ammattistandardin (IIA:n standardit) 1312 (Ulkoiset arvioinnit) mukaisesti. HUSin sisäisen tarkastuksen nykytilaa arvioitiin muun muassa seuraavista näkökulmista:

 

-       kansainvälisen sisäisen tarkastuksen määritelmän, ammattistandardin ja eettisten sääntöjen noudattaminen

-       sisäisen tarkastuksen tuloksellisuus ja tehokkuus

 

Arviointihavaintojen pohjalta arvioijat tekivät sisäisen tarkastuksen toimintoa ja toimintaympäristöä koskevia kehitysehdotuksia.

 

Arvioinnissa havaittiin seitsemän vakavaa puutetta ja 25 vähäisempää puutetta. 10 havainnoidun kohteen arvioitiin olevan standardien mukaisia. Vakavat puutteet arvioitiin siten merkittäviksi, että ne ”huomattavassa määrin estävät sisäistä tarkastusta toteuttamasta sen velvoitteita kaikilla tai merkittävillä osa-alueilla.” Vähäisempien puutteiden osalta arvioijat totesivat puutteita suhteessa standardeihin, mutta tästä huolimatta sisäinen tarkastus toteuttaa velvoitteensa ko. asioiden osalta hyväksyttävällä tavalla.

 

Toimeksiantojen suunnittelun osalta arvioitsijat mm. totesivat, että sisäisen tarkastuksen toimeksiantojen suunnitteluprosessia leimaa aktiivisen vuorovaikutuksen puute muun organisaation, erityisesti konsernin johtoryhmän kanssa. Tuloksellisuuden osalta arvioitsijat totesivat arvioimansa materiaalin pohjalta, että useiden tarkastusraporttien suositukset eivät ole tarpeeksi konkreettisia ja yksityiskohtaisia tuomaan lisäarvoa tarkastusten kohteina oleville toiminnoille. Raporttien hyödyntäminen on ollut organisaatiossa vähäistä ja raporttien tuottamaa lisäarvoa pidettiin vähäisenä. Raporttien jakeluun on myös liittynyt epäselvyyttä, eikä tarkastusten toimenpiteiden seurantaa ole käytännössä tehty. Suoritettujen tarkastusmäärien osalta
arvioitsijat totesivat, että yksikön suorittamien tarkastusten määrää voi
resurssit huomioiden pitää varsin alhaisena ja että sisäisen tarkastuksen yksikön tulisi pystyä suorittamaan määrällisesti enemmän tarkastuksia
nykyresursoinnilla. Puutteita todettiin myös toiminnan johtamisen ja kehittämisen osalta ja muiden valvontatoimijoiden kanssa harjoitetussa yhteistyössä.

 

Hallitus käsitteli sisäisen tarkastuksen järjestämistä kokouksessaan 17.12.2018 § 153. Esittelytekstissä todettiin, että laatuarvioinnissa esitetyt huomiot ovat niin vakavia, että ne edellyttävät laaja-alaisia kehittämistoimenpiteitä ja että yhtymän johdossa on arvioitu, että tilannetta ei saada kohennettua tyydyttävään tilaan sisäisin kehittämistoimenpitein. Ratkaisuvaihtoehdoiksi esittelytekstissä esitetään sisäisen tarkastus ulkoistamista joko kokonaan tai joiltakin osin. Sisäisen tarkastuksen ulkoistus tapahtuisi hankintatoimen organisoiman kilpailuttamisen kautta ja liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen. Hallitus päätti tämän perusteella käynnistää hankintamenettelyn, jonka tavoitteena on järjestää jatkossa HUSin tarvitsemat sisäisen tarkastuksen palvelut oman toiminnan sijasta ostopalveluna ja liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen. Toimitusjohtaja valtuutettiin
tekemään päätös hankintamenettelyn jälkeen ulkoistamisesta.

 

Kilpailutus toteutettiin hankintalain mukaisena neuvottelumenettelynä vuonna 2019 ja toimitusjohtaja teki asiaa koskevan hankintapäätöksen 25.10.2019 § 215. Palveluntuottajaksi valittiin Deloitte Oy, joka aloitti palvelutuotannon vuoden 2020 alussa.

 

 

Hallitus katsoo, että se on puuttunut vuoden 2019 aikana asianmukaisella tavalla ja riittävien selvitysten jälkeen tarkastuslautakunnan esittämiin huomioihin sisäisen tarkastuksen toimivuudesta ja että kuntayhtymän
sisäinen tarkastus on tällä hetkellä asianmukaisesti järjestetty.

 

Yhteenveto

 

BDO:n uudessa tarkastuksessa ei tullut ilmi uusia hankintatoimeen liittyviä havaintokokonaisuuksia, mitä ei oltu jo BDO:n aiemmassa, vuonna 2019 toteutetussa tarkastuksessa löydetty. Raportti vahvistaa aiemmat löydökset oikeiksi, ja siten päätettyjen ja osittain jo toteutettujen korjaavien toimenpiteiden oikeellisuuden. Raportti myös tukee sitä näkemystä, että vuoden 2019 jälkeen HUSin hankintatoimea on saatu kehittymään merkittävästi oikeaan suuntaan. Kaikkia poikkeamia ei ole vielä pystytty korjaamaan, eikä hankintojen jonoa ole saatu kokonaisuudessaan purettua, mikä on seurausta aiempina tilikausina kertyneestä hankintavelasta.

 

Hankintatoimen ongelmat ja hankintojen ruuhkautuminen ovat syntyneet pidemmän ajan kuluessa. Tämän jonon purkaminen vie aikaa: arvion mukaan kertynyt hankintavelka saataneen pääsääntöisesti purettua kuluvan vuoden aikana.

 

Hankintajonon purkaminen on viime kädessä riippuvainen käytettävissä olevasta asiantuntevasta työpanoksesta, minkä vuoksi ongelman poistaminen lyhyemmällä aikavälillä ei ole mahdollista. Työpanosta on mahdollista hankkia käyttöön rekrytoimalla lisää työvoimaa tai hankkimalla ostopalveluja. Käytännössä kummallakin näillä on rajansa, koska osaavaa työvoimaa on rekrytoitavissa vain rajallinen määrä ja hankintoja koskevien
ostopalvelujen tarjonta on niin ikään rajallista. Esittelijän näkemyksen
mukaan vuosina 2019 - 2021 on hankintojen resursoinnin osalta tehty kaikki toteutettavissa olevat asiat. Hankintajonon purkamiseen on vaikuttanut myös käynnissä oleva Covid-19 -pandemia, ja normaalioloissa tilanne olisi jo tällä hetkellä olennaisesti parempi.

 

Raportissa ei tuoda esille sitä, että hankintojen korjaustoimenpiteiden osalta olisi vuonna 2019 menetelty virheellisesti tai riittämättömästi. Raportin keskeisten havaintojen perusteella voidaan päätellä, että vastuuvapauden myöntämiselle vuoden 2019 osalta on perusteet olemassa.

 

Päätösesitys

Hallitus antaa tarkastuslautakunnalle edellä perusteluissa olevan lausunnon BDO Oy:n laatimasta tarkastusraportista.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

 

Lisätiedot

Talousjohtaja Jari Finnilä, s-posti jari.finnila(at)hus.fi

Hallintojohtaja Lauri Tanner, s-posti lauri.tanner(at)hus.fi