Hallitus
Pöytäkirja 12.04.2021/Pykälä 53

§ 53	Asianro HUS/1202/2021

 

 

HUSin hallituksen kannanotto sote-uudistuksen valmistelusta

 

Selostus

HUSin hallituksen käymissä keskusteluissa on herännyt huoli sosiaali- ja terveydenhuollon eli sote-uudistuksen etenemisestä ja sen HUSia koskevista sisällöistä. HUSin hallitus on 14.9.2020 antamassaan sote-lausunnossa painottanut, HUSin riittävän rahoituspohjan varmistamisen
lisäksi, Uudenmaan yhdenvertaisen erikoissairaanhoidon ja sen lähipalvelujen sekä HUSin erityistehtävien turvaamista. HUS on tuonut näitä asioita toistuvasti esiin valiokuntakuulemisissa, lausunnoissa sekä yleisessä viestinnässä. HUSin hallitus on huolissaan sote-uudistuksen vaikutuksesta HUSin toimintaan ja haluaa siksi painottaa seuraavaa:

 

Sote-uudistuksen rahoituksesta

 

Sote-uudistuksen yhteydessä sote-palvelujen rahoitustapaa on tarkoitus muuttaa merkittävästi. Rahoitusvastuu siirtyy kokonaisuudessaan valtiolle. Samalla rahoitusta aletaan kohdentaa THL:n valmisteleman tarvevakiointimallin pohjalta. Malli kohtelee uusimaalaisia potilaita ja asiakkaita epäreilusti. Kun tällä hetkellä uusimaalaisen potilaan ja asiakkaan veroeurot pääsääntöisesti kohdentuvat hänen omiin palveluihinsa, jatkossa ne siirrettäisiin tarvevakiointimallin mukaisesti muiden alueiden potilaiden ja asiakkaiden palveluihin. Samalla rahoitusmalli ei riittävästi huomioi liki kahden miljoonan asukkaan Uudenmaan alueellisia erityispiirteitä, kuten väestönkasvua tai muuta maata nopeampaa kustannusten kasvua. Pahimmillaan
uusimaalaisen potilaan ja asiakkaan näkökulmasta verot nousevat, mutta palvelut huononevat. Erityisen huolestuttavaksi tämän tekee se, että sote-palvelujen rahoitus on Suomessa jo lähtötilanteessa alhaisemmalla tasolla kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, ja nyt uudistuksessa ollaan luomassa mekanismeja, joilla rahoituksen kasvua on tarkoitus hillitä entisestään.

 

Yliopistosairaalan aseman huomioimisesta

 

Sote-uudistuksen yhteydessä ei ole huomioitu riittävällä tavalla yliopistosairaaloiden erityisasemaa. Suunnitellussa rahoitusmallissa yliopistosairaaloiden erityistehtäviä, kuten vaativaa erikoissairaanhoitoa, tutkimusta ja opetusta, ei ole huomioitu juuri lainkaan. Varsinkin tutkimuksen ja opetuksen osalta tämä muodostaa erityisen suuren uhan sille, että yliopistosairaalat eivät tule jatkossa selviämään näistä tehtävistä. Tällä olisi erittäin suuria ja kauaskantoisia vaikutuksia koko palvelujärjestelmään ja ennen kaikkea
potilaiden hoitoon. Yliopistosairaaloiden asema ja rahoitus tulee turvata uudistuksen yhteydessä. Tutkimuksen ja opetuksen rahoituksen tulee olla läpinäkyvää ja niistä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset tulee korvata täysimääräisesti. Tämä rahoitus tulee myös erottaa sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta, mikä parantaisi myös palvelujen rahoitusmallin
läpinäkyvyyttä ja kohdentumista oikein. Koska koko järjestelmän rahoitus olisi jatkossa valtion vastuulla, tämä muutos on mahdollista tehdä valtion budjetin sisällä kustannusneutraalisti.

Palveluiden ja tiedon integraation turvaamisesta

 

Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on perustason vahvistaminen, mikä pitää sisällään myös tavoitteen palveluintegraatiosta. Palveluintegraatio
on erityisesti potilaan etu, sillä sen kautta voidaan parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta, alueellista tasavertaisuutta, laatua ja kustannustehokkuutta. Palveluintegraatiossa keskeistä on, että terveydenhuoltopalvelut järjestetään lähellä asukkaita, paitsi jos palvelujen keskittäminen on perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi. Palveluintegraatio ja perustason vahvistaminen ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että alueellinen erikoissairaanhoidon palvelutuotanto siirtyy kokonaisuudessaan tai merkittäviltä osiltaan perustason toiminnaksi. HUS-yhtymän pitää olla jatkossakin maakunnallinen toimija ja osaltaan toteuttaa lähipalveluperiaatetta. Tällä varmistetaan potilaiden saaman hoidon laatu ja yhdenvertaisuus.

 

Uudellemaalle suunnitellussa erillisratkaisussa ei ole huomioitu palveluintegraatiolle täysin välttämättömän potilaiden ja asiakkaiden tietojen saumatonta liikkumista eri organisaatioiden välillä, ts. tiedon integraation toteutumista, riittävällä tavalla. Tosiasiassa tiedon integraatiota jopa heikennetään uudistuksen yhteydessä merkittävästi, mikä vaikeuttaa potilaan sujuvaa hoitoa aiempien potilastietojen jäädessä potilaan oman aktiivisuuden tai erillisen suostumuksen varaan. Tilanteessa, jossa erillisratkaisu tuo myös palveluintegraation toteuttamiselle isoja haasteita verrattuna muuhun Suomeen, tiedon integraation heikennykset tekevät sen toteuttamisesta hyvin vaikeaa, jos eivät mahdotonta. Tämä luo merkittävän uhan uusimaalaisen potilaan ja asiakkaan palvelujen toteuttamiselle.

 

Järjestämisvastuusta ja päätöksentekomallista

 

HUS-yhtymän poliittinen päätöksentekomalli voi uudistuksen ehdotusten mukaisesti olla joko valtuusto- tai yhtymäkokouspohjainen. Näissä molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Oikeaa päätöksentekomallia valittaessa tulee kuitenkin huomioida, että HUS-yhtymällä tulee olemaan myös omaa järjestämisvastuuta. Järjestämisvastuuseen kuuluu erottamattomana osana myös poliittista päätöksentekoa. Tämän poliittisen päätöksenteon jatkuvuuden varmistamiseksi näemme, että valtuustomalli, jossa HUS-yhtymälle valittaisiin pysyvät poliittiset päättäjät koko vaalikaudeksi, on HUS-yhtymälle yhtymäkokousmallia parempi päätöksentekomalli.

 

Uudistuksen valmistelusta ja toimeenpanosta

 

Koronavirustaudin leviämisen estäminen ja sairastuneiden hoitaminen on Suomessakin vaatinut suuria ponnisteluja jo yli vuoden ajan koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmältä mukaan lukien sekä käytännön toimijat että valtion viranomaistahot ja lainvalmistelijat. Esimerkiksi HUS on toiminut rauhallisempia kesäkuukausia lukuun ottamatta jo vuoden ylimmällä kolmannella valmiustasolla, jossa koko sairaalan toiminta on keskitetty
ensisijaisesti koronavirusepidemian hoitoon. Myös erilainen valtiotason
viranomaisohjaus ja lukuisat epidemian hoitamisen edellyttämät lainvalmistelut ovat vaatineet runsaasti resursseja.

 

 

 

Sote-uudistuksessa valmistellaan koko palvelujärjestelmän muutosta seuraaviksi vuosikymmeniksi ja myös se ansaitsisi täyden huomion niin eduskunnassa, lainvalmistelusta vastaavissa ministeriöissä, palvelujärjestelmässä kuin julkisessa keskustelussakin. Mikäli laki hyväksyttäisiin kesällä 2021 kuten on suunniteltu, sen toimeenpanoon ei välttämättä löydy uudistuksen ansaitsemia resursseja keskellä pandemiaa.

 

Päätösesitys

Hallitus päättää lähettää edellä perustelutekstissä todetun kannanoton sote-uudistuksen valmistelusta eduskuntaryhmille.

 

Asian käsittely                  Esittelijä ilmoitti asiasta käydyn keskustelun aikana muuttavansa esitystään ja lisäävänsä sinne kappaleita. Muutettu esitys otettiin pöytäkirjan
liitteeksi ja lisäykset on merkitty liitteessä punaisella.

 

Päätös

Hallitus päätti hyväksyä esittelijän muutetun esityksen ja lähettää liitteessä todetun kannanoton sote-uudistuksen valmistelusta eduskuntaryhmille.

 

Lisätiedot

Hankejohtaja Teppo Heikkilä, s-posti teppo.heikkila(at)hus.fi

 

 

Liitteet

Esittelijän päivitetty ehdotus hallituksen kannanotoksi