Terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta
Pöytäkirja 23.09.2021/Pykälä 7

 

§ 7	Asianro HUS/2604/2021

 

 

Vuoden 2022 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan jako

 

Selostus

Perusteet        

Valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen säädetään terveydenhuoltolain (1326/2010) 61–63 §:ssä. Määrärahaa voidaan myöntää hakemuksesta vain hakukelpoisille organisaatioille, jotka määritellään asetuksessa 1125/2013.

 

                         STM:n asetus 888/2019 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta nelivuotiskaudelle 2020-2023 on tullut voimaan 1.1.2020. Vuoden 2022 hakuohjeessa todetaan yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tavoitteet ja painoalueet. Vuosittain painoalueille tulee ohjata vähintään 50 % määrärahasta (esityslistan liite 1). 

 

Viimeisimmän STM:n päätöksen (VN/1139/14.1.2021) mukaan HYKS-ervan osuus yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahasta on 41,37 % vuosina 2020-2023 (esityslistan liite 2).

 

Tutkimustoimikunta julisti vuoden 2022 tutkimusmäärärahan haettavaksi huhtikuussa 2021. Hausta ilmoitettiin HUSin internet-sivuilla ja kirjeitse määrärahan hakuun oikeutetuille (terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai muu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella 1125/2013 säädetty palvelujen tuottaja). Hakuaika päättyi 14.6.2021.

 

Hakuohjeistus

 

Erva-tutkimustoimikunta on päättänyt vuoden 2022 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan hakuohjeistuksesta kokouksessaan 4.3.2021. (https://www.hus.fi/tutkimus-ja-opetus/tutkijan-ohjeet/valtion-tutkimusrahan-haku kts. kohta hakuohje). Organisaation tulee hakea määrärahaa 1-4 -vuotisina hankkeina, jotka se priorisoi eli valitsee mukaan erva-tutkimustoimikunnalle lähettämäänsä hankehakemukseen.

 

Erva-tutkimustoimikunta pyysi vuoden 2022 hakuohjeessa kokonaisvaltaista arviointia varten

 

1.       vapaamuotoista hakemusta, joka sisältää ainakin selostuksen siitä, mitkä ovat organisaation omat tavoitteet terveyden tutkimuksessa, millä perusteella priorisointi on tehty (mm. hankkeiden tieteellinen sisältö ja tutkimustulosten merkitys hakevan organisaation kannalta ja terveyden- tai sairaanhoidon valtakunnallisen kehittämisen kannalta). Hakemuksen saatesivun allekirjoittaa henkilö, jolla on organisaation nimenkirjoitusoikeus.

 

2.       Hakemuksessa tulee ilmoittaa, kuinka suuresta joukosta ehdotuksia priorisointi on tehty (sekä organisaatiossa ehdotettujen että priorisoitujen tutkimushankkeiden lukumäärä ja yhteenlaskettu rahasumma). Hakemuksessa tulee lisäksi ilmoittaa organisaation vuosina 2019 - 2021 saama valtion terveyden tutkimuksen rahoitus.

 

3.       Priorisoiduista hankkeista ilmoitetaan sähköisellä liitteellä tutkimushankkeen/suunnitelman nimi julkisessa muodossa, ainakin organisaation palveluksessa olevan päätutkijan nimi, hankkeen yhteistyötahot, suunniteltu kesto (2022 ja 2025 välillä), hankkeen kohdistuminen painoalueille 1-3 ja hankkeen kokonaisrahoitus. Jos organisaation hankehakemuksen suuruus (priorisoidut hankkeet yhteensä) on yli 100 000 euroa, hakijaorganisaation on huolehdittava siitä, että sen priorisoinnissa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahasta vähintään 50 % kohdistuu painoalueille 1-3.

 

4.     Hakijaorganisaatio voi esitellä priorisoidulla listallaan olevan hankkeen

tutkimustoiminnan avauksena. Hakijan tulee itse perustella, miksi hanke kuuluu tähän kategoriaan täyttämällä kaikki hakuohjeen liitteellä ”hakemus tutkimustoiminnan avaukseksi haku 2022” kysytyt tiedot (https://www.hus.fi/tutkimus-ja-opetus/tutkijan-ohjeet/valtion-tutkimusrahan-haku, kts. hakuohjeen liite 2).

 

Tutkimustoiminnan avauksella tarkoitetaan yliopistotasoista terveyden

tutkimusta, jonka tarkoituksena on lisätä merkittävästi hakijaorganisaation tutkimusaktiviteettia. Tutkimustoiminnan avaukselle on tyypillistä,

että se edustaa hakijaorganisaatiossa uutta, innovatiivista, kokeilevaa

tai muuten rohkeaa tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta. Tarkoituksena on, että tutkimus onnistuessaan muuttaa merkittävästi nykyisiä

hoito- tai toimintakäytäntöjä. Tutkimustoiminnan avaus ei saa olla osa

organisaation normaalia kehittämistoimintaa. Tutkimustoiminnan

avaukset voivat sopia erityisesti perusterveydenhuollon toimintayksiköille. Organisaatioilta odotetaan hyvin suunniteltuja ja organisoituja

ehdotuksia tutkimustoiminnan avauksiksi. Yksittäinen tutkimustoiminnan avaus voi olla suuruudeltaan 50 000 - 100 000 euroa. Tutkimustoiminnan avauksille jaetaan enintään 5-10 % käytettävissä olevasta kokonaismäärärahasta.

 

Tutkimustoiminnan avauksena myönnettyä hanketta voidaan rahoittaa

1-4 vuotta. Vuosittain tehty selvitys hankkeen etenemisestä ja tuloksista on edellytyksenä sille, että tutkimustoimikunta voi harkita tutkimustoiminnan avauksena alkaneen hankkeen jatkorahoitusta uudella hakukierroksella.

 

Rahoitusta ei myönnetä, jos esitetyt hankkeet eivät täytä tutkimustoiminnan avauksen kriteereitä. Mikäli hanke ei menesty tutkimustoiminnan avauksien arvioinnissa, hanke käsitellään kuitenkin priorisoidulla

listalla osana organisaation hakemusta. Jos jonkin organisaation priorisoidulla listalla jo aikaisemmin olleesta hankkeesta (, joka ei ole saanut tutkimustoiminnan avauksen statusta) tehdään jatkohakemus, se ei enää täytä tutkimuksen avauksen kriteerejä.

 

5.       Hakijaorganisaation JUFO-pisteytettyjen julkaisujen lista vuosilta

2018-2020. Julkaisujen lista laaditaan liitteelle ”organisaation julkaisulista vuosilta 2018-2020 haku 2022”. Hakijaorganisaatio laskee itse ja ilmoittaa erva-tutkimustoimikunnalle organisaationsa julkaisujen JUFO-pisteiden summan vuosilta 2018-2020. Julkaisuista ilmoitetaan julkaisuvuosi, nimi, affiliaatio ja julkaisukanava, julkaisufoorumiluokituksen mukainen pistearvo. Organisaation vuosien 2018-2020 julkaisujen JUFO-pisteiden summat ilmoitetaan sähköisellä e-lomakkeella ja tarkastetaan tutkimustoimikunnassa.

 

Vuoden 2022 haku on toteutettu sähköisesti.

 

HYKS-ervan tutkimustoimikunnan päättämä jakoperiaate

  

Erva-tutkimustoimikunta tekee jakopäätöksensä hakemuksesta tehdyn kokonaisarvion perusteella ottaen huomioon säädetyt terveyden tutkimuksen tavoitteet, terveyden tutkimuksen painoalueet, säädökset painoalueille ohjattavan rahoituksen vähimmäismääristä sekä hakuohjeessa eritellyt jakokriteerit.

 

Tutkimustoiminnan avauksille jaetaan enintään 5-10 % käytettävissä olevasta kokonaismäärärahasta. Rahoitusosuuden määrä päätetään näissä puitteissa saatujen hakemusten arvioinnin perusteella.

 

Organisaatioiden julkaisutuotannon julkaisufoorumipisteiden (JUFO) summaa käytetään määrärahan myöntöperusteena 30 % painotuksella vuoden 2022 hakukierroksella. JUFO-pisteet kertovat myös hakijaorganisaation tutkimuskokemuksesta ja kyvystä toteuttaa tutkimuksia.

 

Kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon edelleen mm. seuraavia asioita:

-        tutkimuksen tieteellinen laatu;

-        tutkimuksen merkitys hakevan organisaation kannalta ja terveyden- tai sairaanhoidon valtakunnallisen kehittämisen kannalta (esim. miten tutkimus liittyy hakevan organisaation toimintaan ja toteuttaa sen tutkimusstrategiaa);

-        innovatiivisuus;

-        toteuttamiskelpoisuus;

-        tutkimukseen liittyvä tutkijakoulutus;

-        tutkimusta tukeva kansainvälinen yhteistyö;

-        tutkimukseen liittyvä julkaisutoiminta;

-        tutkimuksen potentiaalisesti tuottamat kaupalliset innovaatiot.

 

Huomioon otetaan myös historiallinen tutkimuksen volyymi, koska suuret vaihtelut tutkimustyön rahoituksessa voivat olla hyvin haitallisia.

 

Saatua hankerahoitusta voi käyttää monivuotisesti. Jos organisaatiossa valtion terveyden tutkimuksen määräraha uhkaa jäädä käyttämättä, organisaation tulee antaa niin nopeasti kuin mahdollista erva-tutkimustoimikunnalle raportti asiasta. Organisaatio valmistautuu rahoituksen palauttamiseen erva-tutkimustoimikuntaan uudelleen kohdennettavaksi. Käyttämättä jäänyt rahoitus voi vaikuttaa HYKS-ervan tutkimustoimikunnan päätöksen mukaisesti rahoituksen saantimahdollisuuksiin jatkossa.

 

Erva-tutkimustoimikunta linjannee edelleen, että myöntöpäätös on ehdollinen. Organisaatioiden saama rahoitus muuttuu jakoa vastaavassa suhteessa, jos valtion lopulliseen talousarvioon tuleva tutkimusmääräraha poikkeaa siitä, mikä se on erva-tutkimustoimikunnan jakopäätöksessä. Organisaation rahoitus ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin organisaation priorisoimilleen hankkeille hakema rahasumma. Organisaatiot voivat käyttää saamansa rahoituksen hakemuksessa priorisoitujen tutkimushankkeiden rahoitukseen.

 

Arviointi vuodelle 2022 jaettavissa olevasta määrärahasta

 

Valtionvarainministeriön (VM) sisäisten budjettineuvottelujen jälkeen 13.8.2021 osoitteessa budjetti.vm.fi julkaisema ehdotus vuoden 2022 valtion rahoitukseksi on 25 miljoonaa euroa eli samalla tasolla kuin vuonna 2021. Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen osuudeksi on tarkoitettu 21,0 miljoonaa euroa ja sosiaalityön tutkimuksen osuudeksi 4,0 miljoonaa euroa. VM toimittaa ehdotuksensa ministeriöille. Syyskuun alussa on pidetty kaikkien ministeriöiden yhteinen budjettineuvottelu ”budjettiriihi”. Hallituksen talousarvioesitys käsitellään ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa ja julkaistaan 27.9.2021 osoitteessa budjetti.vm.fi.

 

Sosiaali- ja terveysministeriön päätös (VN/1139/14.1.2021) koskee yliopistotasoista terveyden tutkimusta. Siinä HYKS-ervan jako-osuus on 41,37 % nelivuotiskaudella 2020-2023. Edellä todetun mukaisesti ennuste HYKS-ervan saamaksi valtion tutkimusmäärärahaksi on 8 687 700 euroa vuonna 2022. Tästä painoalueille 1-3 jaettava osuus olisi vähintään 50 % eli 4 343 850 euroa (STM:n asetus 888/2019).

 

Sosiaalityön tutkimuksen osalta sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee vuosittain tutkimuksen painoalueet ja toimenpiteet ja myöntää tutkimusrahoitusta tutkimushankkeille, joiden arvioidaan sopivan yhteen sosiaalityön tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden kanssa. Painoalueet ja tavoitteet valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa arviointiryhmässä, joka myös seuraa hankkeiden toteutumista.

 

Esittelijällä ei ole tiedossa tällä hetkellä HYKS-ervan tutkimustoimikunnalle palautettua uudelleen vuonna 2022 jaettavaa määrärahaa.

 

Saadut hakemukset

  

Hakuajan loppuun mennessä yhdeksän terveydenhuollon toimintayksikköä jätti hakemuksensa vuoden 2022 määrärahaan. Esityslistan liitteenä 3 on yhteenveto hakemuksessa kysytystä metatiedosta. Kaikkien hakijoiden todetaan olevan hakuun oikeutettuja. Esityslistan liitteessä 4 esitellään vuosien 2019 - 2021 jakopäätösten ja vuoden 2022 hakemusten tunnuslukuja. Alla esitellään hakemukset organisaatioittain.

 

1. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

 

Eksoten tavoitetilana on ”toimintakykyisenä kotona, arjessa ja elämässä”.  Vision taustalla on halu uudistaa sosiaali‐ ja terveysalan vanhoja toimintamalleja ja rakenteita, sekä osaltaan vastata kestävyysvajeeseen ja väestön ikääntymisen seurauksena kasvavaan palvelutarpeeseen. Mottona on ”rohkeus, yksinkertaisuus ja ihminen”. Eksoten strategiaan kuuluvat nykyisten toimintatapojen kyseenalaistaminen, halu kehittää palveluja ja toimintatapoja yli organisaatiorajojen, valmius muuttaa omia toimintatapoja ja uuden teknologian hyödyntäminen.

 

Eksoten terveyden tutkimustoiminnan tavoitteena on sairauksien, etenkin kansantautien, ennaltaehkäisy, kustannustehokkaat hoitomuodot ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Eksotessa tehtiin yhteensä kuusi 1-3 -vuotista tutkimustoiminnan suunnitelmaa, joista osa on uusia ja osa jatkohankkeita. Kaikki suunnitelmat priorisoitiin ehdotettua rahoitusta redusoimatta hankehakemukseen HYKS-ervan tutkimustoimikunnalle. Priorisoiduissa hankkeissa mm. yliopistollisina on yhteistyötahoina ovat Helsingin, Itä-Suomen, Oulun ja Turun yliopistot, Karoliininen instituutti ja kansainvälisiä yhteistyötahoina tutkimuskohtainen Pohjoismaiden ja Baltian tutkimusverkosto, ulkomaiset sairaalat EU:ssa ja Yhdysvalloissa. Eksoten hakemus sisältää yhden tutkimustoiminnan avauksen sydänsairauksien hoidon optimoimiseksi (2022-2024 yhteensä 289 100 euroa). Haettu määräraha on yhteensä 610 412 euroa.

 

Eksote raportoi vuoden 2020 valtionavustuksen käytöksi 126 112 euroa. Siitä kohdistui painoalueille 1-3 (59 %), painoalueelle 4 (19 %) ja painoalueille 5-7 (22 %). Eksoten ilmoituksesta lasketaan 2018-2020 julkaisufoorumipisteiden summaksi 106, keskiarvo 35 (1,0 % ervasta, ennakoidulla 2022 budjettimäärärahalla 25 228 euroa).

 

Eksote ilmoittaa hakemuksessaan seuraavan painoaluejakautuman (STM:n asetus):

Painoalue 1:                              25 %

Painoalue 2:                              46 %

Painoalue 3:                              14 %

Painoalueiden ulkopuolella  16 %

Yhteensä                                  100 %

 

2. Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveyspalvelut

 

Espoon sosiaali- ja terveystoimen tutkimustoiminnan tavoitteet ja panoalueet ovat seuraavat:

 

Tavoitteet:

1.     Edistää tieteellisen tutkimustyön tekemistä ja tutkimukseen perustuvaa, asiakkaiden tarpeista lähtevää toimintakäytäntöjen kehittämistä Espoon sosiaali- ja terveyspalveluissa.

2.     Edistää sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja potilasturvallisuutta.

3.     Tuottaa uutta tietoa ja edistää sen hyödyntämistä Espoon palveluissa.

 

Painoalueet:

1.     Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä kestävä sosiaalinen kehitys

2.     Palvelujärjestelmän toimivuuden, asiakaslähtöisten toimintakäytäntöjen kehittämiseen ja menetelmien vaikutusten parantamiseen liittyvä tutkimus

3.     Perusterveydenhuollon kliininen tutkimus

4.     Sosiaalityön käytäntötutkimus

 

Espoon hakemuksessa on priorisoitu kolme eli kaikki hakijaorganisaation sisäisessä prosessissa vuoden 2022 hakuun saadut hanke-ehdotukset ehdotettua rahoitusta redusoimatta. Priorisoiduissa hankkeissa yliopistollisina on yhteistyötahoina ovat Helsingin ja Turun yliopisto. Tutkimuksen avauksia ei ole. ”Muistisairaan hoitopolku”-hanketta on rahoitettu vuosittain HYKS-ervassa ja sitä tehdään yhteistyössä Turun yliopiston kanssa (väitöskirjatutkimus). Haettu summa on yhteensä 60 800 euroa.

 

Espoo raportoi 8 800 euroa valtion tutkimusrahan käyttöä vuodelta 2020 tutkimuksen painoalueella 4 (STM 1434/2015). Espoon ilmoituksesta lasketaan julkaisufoorumipisteiden summaksi 37, keskiarvona 12, vuosilta 2018-2020 (0,3 %, ennakoidulla 2022 budjettimäärärahalla 8 806 euroa).

 

Espoo ilmoittaa hakemuksessaan priorisoitujen hankkeiden painoaluejakautumaksi (STM:n asetus):

Painoalue 3:                            100 %

Yhteensä                                  100 %

 

3. Helsingin kaupunki, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala

 

Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala tukee Helsingin kaupungin strategisia tavoitteita edistäviä tutkimuksia. Helsingin kaupungin Hyvinvointisuunnitelman (2019-2021) tavoitteita ovat mm. lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy, väestön hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä ikääntyneiden toimintakyvyn ja osallisuuden vahvistaminen. Toimialan priorisoimat tutkimushankkeet kytkeytyvät sekä kansallisiin että Helsingin terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteisiin.

 

Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla on priorisoitu neljä eli kaikki hakijaorganisaation sisäisessä prosessissa vuoden 2022 hakuun saadut hanke-ehdotukset ehdotettua rahoitusta redusoimatta. Tutkimuksen avauksia ei ole. Kaksi tutkimuksista on alkanut vuonan 2020 ja toinen niistä on jatkohanke vuosina 2015-2017 toteutetusta ja palvelutuotantoon implementoidusta tutkimuksesta. Tutkimuksissa on yhteistyötä kansallisesti Helsingin, Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen ja THL:n ja sosiaalitutkimuksen kanssa ja kansainvälisesti Karoliinisen Instituutin ja Nordic Brain -tutkimusverkoston kanssa. Priorisoitu hakemus on yhteensä 76 500 euroa.

 

Helsingin kaupunki raportoi vuonna 2020 valtionavustuksen käytöksi

30 202 euroa. Siitä kohdistui 17 % painoalueille 1-3, 42 % painoalueelle 4 ja 42 % painoalueille 5-7. Helsingin ilmoituksesta lasketaan julkaisufoorumipisteiden summaksi 64, keskiarvo 21, vuosilta 2018 - 2020 (0,6 %, ennakoidulla 2022 budjettimäärärahalla 15 232 euroa).

 

Helsingin kaupungin hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus):

Painoalue 1:                            10 %

Painoalue 2:                            12 %

Painoalue 3:                             78 %

Painoalueiden ulkopuolella   0 %

Yhteensä                                  100 %

 

4. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)

 

HUSissa tehtävän tutkimustyön tavoite on tuottaa terveyden ylläpitämisessä ja sairauksien hoidossa auttavaa uutta tietoa, edistää potilasturvallisuutta ja väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi.

HUSissa tutkijakoulutus antaa valmiudet toimia aktiivisena kumppanina kansainvälisissä ja kotimaisissa projekteissa sekä uusien diagnoosi- ja hoitomenetelmien arvioinnissa ja kehittämisessä. HUS kehittää jatkuvasti tutkimuksen toimintaedellytyksiä ja infrastruktuureja, kuten esim. tietoallas- ja biopankkitoimintaa.

 

Sisäisiä hanke-ehdotuksia saatiin HUSissa 163 kpl (30 609 594 euroa). HUSin priorisoitu hakemus koostuu 118 (72 % ehdotuksista) akateemisesti korkeatasoisesta ja erikoissairaanhoitoa kehittävästä 1-3 -vuotisesta hankkeesta. Ehdotusten rahoitusta on redusoitu voimakkaasti 10 789 590 euroon (35 % ehdotetusta rahoituksesta). Hakemusten arvioinnissa huomioitiin, että ehdotetut hankkeet ovat sopusoinnussa HUSin omien tutkimustavoitteiden kanssa sekä täyttävät STM:n asetuksen määrittämät ehdot. Hakemukset sijoittuivat kaikille STM:n painoalueille sisältäen myös laajoja moniammatillisia hankkeita. HUSin tutkimustoimikunta on priorisoinut hankkeet ottaen huomioon niiden tieteellisen laadun ja STM:n painoalueita koskevat ehdot. Priorisoiduissa hankkeissa on laajasti kansallista, pohjoismaista ja kansainvälistä maailmanlaajuista tutkimusyhteistyötä. Erva-tutkimustoimikunnalle toimitetussa priorisoitujen hankkeiden listassa hankkeet on kuvattu aakkosjärjestyksessä.

 

HUS hakee organisaation neljään tutkimustoiminnan avaukseen rahoitusta yhteensä 400 000 euroa.

 

HUS raportoi vuodelta 2020 yhteensä 6 660 700 euron tutkimusrahoituksen käytöstä painoalueisiin 1-3 (78 %) ja 4 (10 %) ja 5-7 (12 %) kohdistuvaan tutkimukseen. HUS ilmoittaa julkaisufoorumipisteiden summaksi vuosilta 2018-2020 yhteensä 10 172, keskiarvo 3 391 (92,9 %, ennakoidulla 2022 budjettimäärärahalla 2 420 910 euroa).

 

HUSin hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus):

Painoalue 1:                               24 %

Painoalue 2:                               62 %

Painoalue 3:                                13 %

Painoalueiden ulkopuolella     1 %

Yhteensä                                  100 %

 

5. Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (KYMSOTE)

 

KYMSOTEssa on asetettu tutkimuksen painoalueiksi

-        väestön ikääntymisen tutkimus sekä

-        väestön ikääntymisestä selviytymistä edistävä tutkimus.

 

KYMSOTEssa saatiin kolme yksivuotista hanke-ehdotusta ja ne kaikki priorisoitiin ehdotettua rahoitusta redusoimatta hankehakemukseksi. Priorisoiduissa hankkeissa yliopistollisina yhteistyötahoina ovat Helsingin ja Turun yliopisto. Mitään näistä hankkeista ei ehdoteta tutkimustoiminnan avaukseksi. Haettu summa on yhteensä 43 250 euroa.

 

KYMSOTE raportoi vuodelta 2020 yhteensä 27 330 euron tutkimusrahoituksen käytöstä painoalueille 1-3 (100 %) kohdistuvaan tutkimukseen. Tutkimustoiminta on jatkunut vakiintuneesti usean vuoden ajan. KYMSOTEn ilmoittamana todetaan julkaisufoorumipisteiden summaksi kasvutrendi vuosilta 2018–2020 yhteensä 95, keskiarvo 32 (0,9 %, ennakoidulla 2022 budjettimäärärahalla 22 610 euroa).

 

KYMSOTEn hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus):

Painoalue 1:                                0 %

Painoalue 2:                            100 %

Painoalue 3:                                0 %

Painoalueiden ulkopuolella    0 %

Yhteensä                                  100 %

 

6. Tieteellinen tutkimus Orton/Orton Oy

 

Orton Oy:n pitkäjänteisen tutkimustoiminnan painopisteet ovat

-        Kliiniset ja RCT-tutkimukset sekä pitkäaikaisseurantatutkimukset ortopedian ja kuntoutuksen aloilta

-        Muut tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät tutkimusprojektit

-        Kuntoutukseen liittyvät kehittämishankkeet

-        Uuden teknologian kehittäminen, kriittinen arviointi ja innovatiiviset tutkimukset

 

Ortonissa saatiin kaksikymmentä 1-4 -vuotista hanke-ehdotusta. Orton Oy:n tieteellisen tutkimusyksikön johtoryhmä priorisoi kaikki ehdotukset rahoitusta redusoimatta 671 230 euron hankehakemukseksi. Priorisoiduissa hankkeissa yhteistyötahoina on mm. Helsingin, Jyväskylän, Tampereen, Turun ja Aalto yliopisto sekä THL, Metropolia, Arcada ja yrityksiä. Hakemuksessa ei ole tutkimuksen avauksia.

 

Orton Oy raportoi vuonna 2020 valtionavustuksen käytöksi 237 732 euroa. Siitä kohdistui painoalueille 1-3 (87 %) ja painoalueelle 4 (13 %). Orton Oy:n ilmoituksesta lasketaan julkaisufoorumipisteiden summaksi 106, keskiarvo 35 vuosilta 2018-2020 (1,0 %, ennakoidulla 2022 budjettimäärärahalla 25 228 euroa).

 

Orton Oy:n hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus):

Painoalue 1:                              10 %

Painoalue 2:                              58 %

Painoalue 3:                               23 %

Painoalueiden ulkopuolella    9 %

Yhteensä                                  100 %

 

7. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä (PHHYKY)

 

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän tavoitteena on tuottaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, joka tukee alueen toimintaa edistäen väestön terveyttä ja hyvinvointia. PHHYKY kannustaa tutkijoitaan verkostoitumaan kansallisesti ja kansainvälisesti. PHHYKY:n ansioituneet tutkijat ohjaavat nuorempia kollegoitaan.

 

Päijät-Hämeen keskussairaalassa kannustetaan henkilöstöä tekemään tieteellistä tutkimustyötä. Tämä osaltaan toimii rekrytointivalttina nuorille lääkäreille. Päijät-Hämeessä katsotaan, että valinnanvapauden myötä menestyminen terveystieteellisissä tutkimuksissa on kilpailuvaltti. PHHYKY kannustaa tutkimuksen tekemiseen myös perusterveydenhuollossa, jossa sijaitsee suurin potilasmateriaali. Tutkijoita ohjataan hakemaan rahoitusta mm. säätiöiltä, ja rahoituksen saaminen katsotaan hankkeissa eduksi. Hankkeisiin saatu rahoitus ja sen käyttö on tarkoin valvottua.

 

PHHYKY:ssä on nimetty Valtion tutkimusrahoitus (VTR) -työryhmä suorittamaan hanke-esitysten esiarvioinnin ja priorisoinnin. Työryhmä on katsonut, että priorisoidut hankkeet täyttävät yliopistotasoisen tutkimuksen tavoitteet ja painopistealueet STM:n asetuksella 888/2019 antamien ohjeiden mukaisesti.

 

PHHYKY:n valtion tutkimusrahoitushaussa saatiin hanke-ehdotuksia 12 kappaletta. VTR-työryhmä piti hakemuksia korkeatasoisina ja päättyi priorisoimaan kaikki 12 ehdotusta ehdotettua rahoitusta redusoimatta. Priorisoiduissa hankkeissa yliopistollisina yhteistyötahoina ovat mm. Helsingin, Tampereen ja Turun yliopisto, THL ja SPR:n Veripalvelu sekä pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset tutkimuskeskukset. Priorisoitujen 1-4 -vuotisten hankkeiden yhteenlaskettu summa on sama kuin haettu summa eli 663 579 euroa.

 

Viisi priorisoitua hanketta esitellään tutkimustoiminnan avauksina (yhteensä 443 346 euroa). Niistä kaksi on jatkohakemuksia. PHHYKY:n hakemuksessa tuodaan esiin, että kroonista väsymysoireyhtymää käsitelevä tutkimus ei ole aikaisemmin saanut tutkimuksen avauksen statusta. Se on kuitenkin esiintynyt PHHYKY;n hakemuksissa priorisoituna vuodesta 2020 alkaen ja sille haettiin vuonna 2020 rahoitusta tutkimuksen avauksena, mutta tutkimuksen avauksen rahoitusta ei myönnetty 2020. HYKS-ervan tutkimustoiminnan määritelmän mukaan se on jatkotutkimus vuodesta 2021 alkaen, koska se on ollut hakijaorganisaation priorisoidulla listalla vuodesta 2020 alkaen. Tarkasti ottaen tämän logiikan mukaan tutkimus ei täytä vuodesta 2021 alkaen enää HYKS-ervan hakuohjeen tutkimuksen avauksen vaatimuksia, vaikka HYKS-ervan tutkimustoimikunta on myöntänyt tutkimukselle tutkimuksen avauksen jatkorahoitusta vuonna 2021.

 

PHHYKY raportoi vuonna 2020 valtionavustuksen käytöksi 206 244 euroa. Siitä kohdistui painoalueille 1-3 (62 %), painoalueelle 4 (18 %) ja painoalueille 5-7 (20 %). PHHYKY:n ilmoituksesta lasketaan kasvutrendissä julkaisufoorumipisteiden summaksi 259, keskiarvo 86 vuosilta 2018-2020 (2,4 %, ennakoidulla 2022 budjettimäärärahalla 61 641 euroa).

 

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus):

Painoalue 1:                              10 %

Painoalue 2:                              64 %

Painoalue 3:                              20 %

Painoalueiden ulkopuolella    6 %

Yhteensä                                  100 %

 

8. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu

 

Asetus Suomen Punaisesta Rististä toteaa, että Veripalvelu harjoittaa osaamiseensa liittyvää palvelu-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja osallistuu kansainväliseen kehitystyöhön. Veripalvelu on tunnistettu yhdeksi yliopistotasoista lääketieteellistä tutkimusta harjoittavaksi organisaatioksi ja valtion tutkimusrahoituksen saajaksi Sosiaali- ja terveysministeriön yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitusta käsittelevässä asetuksessa. Veripalvelun tutkimusstrategia linjaa, että kansallisesti keskitetyn palvelutoiminnan tieteellinen hyödyntäminen on osa Veripalvelun perustehtävää. Veripalvelun tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on sen nykyisten ja tulevien valmisteiden ja palveluiden laadun, turvallisuuden, riittävyyden, käytön vaikuttavuuden ja palveluketjun tehokkuuden arviointi ja kehittäminen. Painopistealueiksi on valittu verihuoltoketjun vaikuttavuus sekä soluterapioiden ja transplantaatioiden vaikuttavuus. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarkoituksena on myös tuottaa uutta tietoa ja kasvattaa Veripalvelun asiantuntijoista oman alansa huippuasiantuntijoita sekä edistää Veripalvelussa tieteellisten menetelmien ymmärtämistä, tutkimusaineistojen ja raporttien kriittistä arviointia sekä saatujen tutkimustulosten soveltamista päätöksenteossa. Painopistealueiksi on valittu verihuoltoketjun vaikuttavuus sekä soluterapioiden ja transplantaatioiden vaikuttavuus. Veripalvelun tutkimusosasto on muuttanut Biomedicumin kampukselle 2020. Muutolla haetaan erityisesti tutkimusyhteistyön ja -osaamisen lisäämistä Meilahden kampusalueella.

 

Veripalvelu on priorisoinut kuusi eli kaikki hakijaorganisaation sisäisessä prosessissa vuoden 2022 hakuun saadut hanke-ehdotukset ehdotettua rahoitusta redusoimatta yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahahakemukseksi. Haettava määräraha on 335 000 euroa 1-2 -vuotisiin hankkeisiin, joista kolmea on rahoitettu valtion tutkimusrahoituksella jo vuonna 2020 tai 2021. SPR Veripalvelun rahoitushakemuksen projektit liittyvät suoraan organisaation tutkimustoiminnan painopistealueisiin. Priorisoiduissa hankkeissa yliopistollisina yhteistyötahoina ovat mm. Helsingin yliopisto ja eurooppalaisia tutkimuskeskuksia. Hakemus ei sisällä tutkimustoiminnan avauksiksi luokiteltuja hankkeita.

 

Veripalvelu raportoi vuonna 2020 valtionavustuksen käytöksi 317 000 euroa. Siitä kohdistui painoalueille 1-3 (52 %), painoalueelle 4 (19 %) ja painoalueille 5-7 (29 %). Veripalvelun ilmoituksesta lasketaan julkaisufoorumipisteiden summaksi 84, keskiarvo 28 vuosilta 2018 - 2020 (0,8 %, ennakoidulla 2022 budjettimäärärahalla 19 992 euroa).

 

SPR Veripalvelu hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus):

Painoalue 1:                              49 %

Painoalue 2:                              48 %

Painoalue 3:                                3 %

Painoalueiden ulkopuolella    0 %

Yhteensä                                  100 %

 

9. Vantaan kaupunki

 

Vantaa tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja opinnäytetöiden ja tieteellisten julkaisujen tekemiseen lääketieteellisestä, terveystieteellisestä ja yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on kiinnostunut myös palvelujärjestelmän kehittämisestä ja se osallistuu useisiin alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin.

 

Vantaan kaupunki on saanut sosiaali- ja terveydenhuollon toimialasta 2 tutkimushanke-ehdotusta ja priorisoinut ne ehdotettua rahoitusta redusoimatta vuoden 2022 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahahakemukseksi (116 000 euroa). Priorisoiduissa hankkeissa yhteistyötahoina ovat mm. Helsingin yliopisto ja THL.

 

Toinen priorisoiduista tutkimuksista on aloitettu vuonna 2020 (25 000 euroa) ja sille haetaan jatkorahoitusta 2022-2024. Sille on laadittu edistymisraportti Vantaan hakemuksen liitteeksi.

 

Toista priorisoiduista hankkeista on ehdotettu tutkimustoiminnan avaukseksi. Sille on myönnetty rahoitusta 40 000 euroa vuonna 2021 tutkimustoiminnan avauksena. Nyt sille haetaan tutkimustoiminnan avauksen jatkorahoitusta vuosille 2022-2023.

 

Vantaan kaupunki raportoi vuonna 2020 valtionavustuksen käytöksi

28 851 euroa. Siitä kohdistui painoalueille 1-3 (5 %), painoalueelle 4 (20 %) ja painoalueille 5-7 (77 %). Vantaan kaupungin ilmoituksesta lasketaan julkaisufoorumipisteiden summaksi 28, keskiarvo 9 vuosilta 2018-2020 (0,3 %, ennakoidulla 2022 budjettimäärärahalla 6 664 euroa).

 

Vantaan sosiaali- ja terveyspalveluiden hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus):

Painoalue 1:                              9 %

Painoalue 2:                            10 %               

Painoalue 3:                            81 %

Painoalueiden ulkopuolella  0 %

Yhteensä                            100 %

 

Määrärahan jakoehdotus

 

1.     Tutkimustoiminnan avaukset

  

Neljän organisaation hakemukseen sisältyy ainakin yksi ehdotus tutkimustoiminnan avaukseksi. Yhteensä tutkimustoiminnan avauksia haetaan 11 kappaletta. Hakusumma on 1 223 446 euroa. Organisaatiot ovat tallentaneet E-lomakkeelle yksitoista tutkimustoiminnan avauksen esittelevää liiteasiakirjaa.

 

PHHYKY:n hakemuksessa tutkimustoiminnan avauksia haetaan viisi kappaletta. HUSilla on neljä ehdotusta tutkimustoiminnan avaukseksi. Eksote ja Vantaan kaupunki hakevat kumpikin yhtä tutkimustoiminnan avausta. Yhteensä kolmen hakemuksen katsotaan koskevan aikaisemman hankeen jatkohakemusta. Muut hakemukset ovat kokonaan uusia avauksia.

 

Kun tutkimustoiminnan avauksille jaetaan enintään 5-10 % käytettävissä olevasta kokonaismäärärahasta, jakovara HYKS-ervassa on tällä hetkellä arvioidun valtion budjettimäärärahan perusteella 434 000 - 868 000 euroa.

 

Tutkimustoiminnan avaukset arvioinut työryhmä käsitteli kokouksessaan kaikki ehdotetut avaukset hakemuskohtaisesti. Eksoten korkeatasoisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä hakemuksessa kaikki tutkimuksen avaukselta vaadittavat kriteerit eivät täyty. HUSin yhdessä ja PHHYKYn kahdessa hakemuksessa kaikki tutkimuksen avaukselta vaadittavat kriteerit eivät täyty. PHHYKYn kahdessa hakemuksessa perusteluja rahoituksen jatkamiseksi tutkimustoiminnan avauksena ei pidetä riittävinä. Vaikka tutkimus ei saa rahoitusta tutkimuksen avauksena, organisaatio voi päättää rahoittaa sitä organisaation hakemukseen priorisoituna hankkeena organisaatiolle myönnetystä yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahasta.

 

Tutkimustoiminnan avaukset arvioinut työryhmä ehdottaa 440 000 euron (5,1 % ennustetusta kokonaismäärärahasta) suuruista kohdennusta tutkimusten avauksiin esityslistan liitteessä 5 olevan yhteenvedon mukaisesti. Liitteessä esitellään myös hakemusten STM:n asetuksen mukainen painoaluejakautuma.

 

2.     Rahanjakoehdotus JUFO-pisteiden perusteella

 

Hakijaorganisaatioiden itse ilmoittamien vuosien 2018-2020 julkaisutuotannon JUFO-pisteiden perusteella laskettu osuus esitellään esityslistan liitteessä 6. Arvioidusta jaettavissa olevasta määrärahasta JUFO-pisteiden perusteella jaettava osuus on 30 % eli 2 606 310 euroa.

 

Organisaatioiden ilmoittamia JUFO-pistemääriä on korjattu silloin, kun organisaatio on ilmoittanut laskelmaan mukaan vääränä vuonna tehdyn julkaisun, ilmoittanut saman julkaisun useammin kuin kerran tai vuosittaisessa julkaisulistauksessa on todettu pistemäärän yhteenlaskuvirhe (esityslistan liite 3).

 

3.     Ennakoidun määrärahan kokonaisjakoehdotus

 

Määrärahan kokonaisjaon pohjaehdotus HYKS-ervan tutkimustoimikunnalle vuoden 2022 rahanjakopäätöstä varten koostuu organisaation julkaisutuotannon JUFO-pisteiden perusteella lasketusta osasta, tutkimustoiminnan avauksien perusteella lasketusta osasta ja kokonaisarvion perusteella muodostetusta osasta.

 

1.       Vuonna 2022 käytössä olevan määrärahan ennuste: 8 687 700 euroa.

 

2.       HYKS-ervan tutkimustoimikunnan linjaus organisaatioiden tutkimustoiminnan avauksista. Pohjaehdotuksena on, että myönnetään yhteensä 440 000 euroa (5,1% käytettävissä olevasta kokonaismäärärahasta) viidelle kolmen eri organisaation esittelemälle ”tutkimustoiminnan avaukselle” (esityslistan liite 5).

 

3.       HYKS-ervan tutkimustoimikunnan päätös organisaatioiden julkaisutuotannon julkaisufoorumipisteytyksen (JUFO) käytöstä 30 %:lla painotuksella jakoperusteena 2 606 310 euroa (esityslistan liite 6).

 

4.       Pohjaehdotuksessa muun kokonaisarvioinnin perusteella jaettavaksi rahoitusosuudeksi jää silloin 5 641 390 euroa. Yhteen kokoava jakoesitys tehdään organisaatioiden tutkimustoiminnan ja hankkeiden kokonaisarvioinnin perusteella. Pohjaehdotuksen jakokulmassa on mukana organisaation tutkimuksen aktiivisuus (priorisoitavaksi tarjottujen tutkimushankkeiden kokonaismäärä organisaatiossa) sekä organisaation tutkimustoiminnan jatkuvuutta tukeva tutkimusrahoituksen historiallinen perspektiivi tutkimustoiminnan jatkuvuuden vuoksi. Suuret vaihtelut tutkimustyön rahoituksessa voivat olla hyvin haitallisia (esityslistan liite 4).

 

5.     Tarkastetaan hankerahan jakautuminen STM:n painoalueille 1-3 STM:n asetuksen 888/2019 vaatimuksen mukaisesti

 

6.     Organisaatioiden vastuulle jää huolehtia siitä, että kussakin yksittäisessä valtion avustuksella rahoitetuksi tulevassa hankkeessa on tutkijana ainakin yksi henkilö, joka on määrärahan hakuvaiheessa virkasuhteessa tai muussa palkatussa palvelussuhteessa hakijaorganisaatioon terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla (HE 90/2010 / 61 §). 

 

7.     Varaudutaan määrärahan määrään vaikuttaviin epävarmuustekijöihin

 

Lopullisessa eduskunnan vuodelle 2022 hyväksymässä valtion budjetissa valtion tutkimusmäärärahan määrä voi poiketa tutkimusmäärärahan tällä hetkellä ennustetusta määrästä. Erva-tutkimustoimikunnan on hyvä ottaa tämä huomioon tehdessään päätöstä HYKS-ervan määrärahan jaosta.

 

Ehdotetaan HYKS-ervan tutkimustoimikunnalle, että

-        varaudutaan valtion budjetin ennakoidusta poikkeavaan budjettimäärärahaan aikaisemmilta vuosilta toimivaksi todetulla tavalla.

-        mikäli organisaation tutkimustoiminta ei pysty käynnistymään tai se estyy niin, että tutkimusrahoitusta ei voida käyttää suunniteltuun yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, organisaation tulee raportoida asiasta erva-tutkimustoimikunnalle ja palauttaa käyttämättä jäänyt hankerahoitus erva-tutkimustoimikunnalle uudelleen kohdennettavaksi.

-        varaudutaan valtion budjettivalmistelussa tai viranomaisen määräyksestä mahdollisesti tapahtuviin muutoksiin valtionavun määrän tai käytön osalta.

 

Päätösesitys

Tutkimustoimikunta

 

-        toteaa, että kaikki hakijat ovat hakuun oikeutettuja.

 

-        päättää myöntää HYKS-erityisvastuualueen vuodelle 2022 valtiolta saatavan yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen tarkoitetun määrärahan organisaatioille seuraavassa taulukossa esitetyn jakosäännön mukaisesti.

 

-        toteaa, että organisaatiot voivat käyttää saamansa määrärahan hakemuksensa priorisoitujen tutkimushankkeiden rahoitukseen. Organisaatiot saavat itse kohdentaa saamansa rahoituksen priorisoituihin tutkimushankkeisiin kuitenkin niin, että kukin organisaatio kohdentaa osaltaan tutkimustoimikunnan päättämän summan tutkimustoiminnan avauksiin (vrt. esityslistan liite 5) ja vähintään puolet rahoituksesta painoalueille 1-3.

 

Organisaatio	Vuosi 2022 määräraha yhteensä, euroa	, jossa tutkimuksen avauksien osuus, euroa (yksittäisten tutkimuksen avausten listaus ja määräraha esityslistan liitteessä 5)
EKSOTE	169 000	0
Espoon kaupunki	14 000	0
Helsingin kaupunki	40 000	0
HUS	7 435 000	300 000
KYMSOTE	39 000	0
ORTON Oy	294 000	0
PHHYKY	380 000	90 000
SPR Veripalvelu	260 000	0
Vantaan kaupunki	56 700	50 000
Yhteensä	8 687 700	440 000

 

 

-        toteaa, että määrärahan käyttö edellyttää, että hankkeessa on tutkijana ainakin yksi henkilö, joka on määrärahan hakuvaiheessa virkasuhteessa tai muussa palkatussa palvelussuhteessa hakijaorganisaatioon terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla (HE 90/2010 / 61 §). Organisaatioiden vastuulle jää huolehtia siitä, että kussakin yksittäisessä valtion avustuksella rahoitetuksi tulevassa hankkeessa täyttyy tämä ehto.

 

-        toteaa, että määrärahan myöntöpäätös on ehdollinen. Varaudutaan siihen, että valtion vuodelle 2022 toteutuvassa budjetissa tutkimusmäärärahan määrä voi poiketa ennakoidusta tai HYKS-ervan saama tutkimusmääräraha voi muuttua STM:n päätöksellä. Organisaatioiden saamat ja tutkimusten avauksille myönnetyt rahoitussummat muuttuvat valtion vuoden 2022 budjetin määräämissä rajoissa myöntöpäätöstä vastaavassa suhteessa, jos HYKS-ervan saama tutkimusmääräraha muuttuu tässä myöntöpäätöksessä arvioidusta. Organisaation yhteensä saama määräraha ei voi olla suurempi kuin organisaation priorisoimilleen hankkeille hakema rahasumma eikä yksittäisen tutkimuksen avauksen saama määräraha voi olla suurempi kuin avaukselle haettu rahasumma eikä se voi ylittää 100 000 euroa.

 

-        päättää, että rahoitusta saaneet organisaatiot ovat velvollisia pitämään kirjaa ja raportoimaan tutkimustoimikunnalle hankekohtaisesti määrärahan käytöstä kunkin vuoden toukokuun loppuun mennessä. Raportin tulee sisältää tieto siitä, kuinka suuri osa rahoituksesta on mennyt painoalueille 1-3. Lisäksi organisaation tulee ottaa huomioon, että useammalle kuin yhdelle kalenterivuodelle ajoittuvan määrärahan käytöstä organisaation tulee raportoida vuosittain, kunnes organisaatio on kokonaan käyttänyt valtionavustuksena saamansa rahoituksen.

 

-        päättää, että mikäli määrärahaa saaneen organisaation tutkimustoiminta ei pysty käynnistymään tai se estyy niin, että tutkimusrahoitusta ei voida käyttää suunniteltuun hakemuksessa priorisoituun yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, organisaation tulee raportoida asiasta HYKS-ervan tutkimustoimikunnalle ja palauttaa käyttämättä jäänyt hankerahoitus HYKS-ervan tutkimustoimikunnalle uudelleen kohdennettavaksi. Siltä osin kuin organisaation valtionavustuksena saaman määrärahan käyttöä ei ole mahdollista toteuttaa jostakin muustakaan syystä säädetyllä ja ohjeistetulla tavalla, organisaation on palautettava määräraha takaisin erva-tutkimustoimikunnalle.

 

Asian käsittely                 

Toimikunnan esittelijä ylilääkäri Ari Lindqvist antoi toimikunnalle perusteellisen selostuksen määrärahan jaosta. Käytiin yleiskeskustelu.

 

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

 

Lisätiedot

Ylilääkäri Ari Lindqvist, puh. 040 523 8686

Tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta, puh. 040 643 0511

 

Liitteet	1	Liite 1
	2	Liite 2
	3	Liite 3
	4	Liite 4
	5	Liite 5
	6	Liite 6

 

Jakelu

Rahoitusta hakeneet organisaatiot