Hallitus
Pöytäkirja 20.12.2021/Pykälä 56

§ 56	Asianro HUS/3493/2021

 

 

Hallituksen käsiteltäväksi kuntalain 92 §:n nojalla otetut tehtävälisää koskevat päätökset

 

Selostus

HYKS Pää- ja kaulakeskuksessa, HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksessa ja HYKS Vatsakeskuksessa on tehty määräaikaiset päätökset henkilökunnalle suoritettavista tehtävälisistä. Näitä lisiä koskevat päätökset tuodaan nyt kuntalain mukaisella otto-oikeudella hallituksen käsiteltäväksi. Hallituksen arvioitavana on, onko tehtävälisien maksaminen nyt esillä olevissa yksiköissä HUSin henkilöstön tasapuolisen kohtelun mukaista.

 

HUSin palkkaohjelman 2021-2022 mukaan tehtävälisällä on tarkoitus korvata työntekijän perustehtävään kuulumattomia sellaisia määräaikaisia lisä- ja erillistehtäviä, jotka aiheuttavat olennaisen muutoksen tehtävien kokonaisvaativuudessa. Lisää harkittaessa otetaan huomioon henkilön omien perustehtävien lisäksi saatujen uusien tehtävien velvoitteiden ja vastuiden vaikutus tehtävien kokonaisvaativuuteen.

 

Pää- ja kaulakeskuksen toimialajohtajan päätös tehtävälisistä (23.9.2021 § 109)

 

Pää- ja kaulakeskuksen toimialajohtaja on päätöksellään 23.9.2021 § 109 päättänyt suorittaa Suu- ja leukasairauksien linjan vuodeosaston hoitohenkilökunnalle määräaikaista tehtävälisää, joka on 10 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Tehtävälisä maksetaan 1.9.2021-28.2.2022. Päätöksen kustannusvaikutus on täysmääräisenä yhteensä 43985,52 euroa. Pää- ja kaulakeskuksessa tehdyn päätöksen piirissä on 14 työntekijää.

 

Päätöksen perusteluissa kerrotaan, että tulosyksikön Suu- ja leukasairauksien linjan vuodeosastolta on lyhyessä ajassa irtisanoutunut ja/tai jäänyt muista syistä tilapäisesti pois tehtävistään neljä (4) sairaanhoitajaa. Tämä tarkoittaa lähes 30 % vajetta henkilökunnassa. Vuodeosastolla hoidetaan muun muassa vaativia syöpäpotilaita, joiden leikkauksia ei voida perua eikä hoitoa viivästyttää. Osaston tulee pystyä vastaanottamaan ja hoitamaan vaativan hoidon potilaita vuorokauden ympäri. Lisäksi yksikön jonotilanne on haastava. Jonojen ollessa jo ennestään pitkiä henkilöstöpulan vuoksi leikkaussalien toiminnassa pitäminen on haastavaa, jos vuodeosasto ei kykene vastaanottamaan ja hoitamaan leikkauspotilaita.  Yksikön henkilökunnalle aiheutuu henkilöstövajeesta jatkuvasti lisävastuuta ja ylityötä omien tehtäviensä ohelle. Yksikön toiminnan ja potilaiden hoidon turvaaminen on taattava huomattavasti normaalia pienemmällä hoitohenkilökunnan määrällä siihen asti, kunnes yksikköön saadaan rekrytoitua uusia hoitajia, ja heidät on saatu perehdytettyä niin, että he voivat toimia vuodeosaston työtehtävissä itsenäisesti. Lisäksi yksikkö tulee muuttamaan Puistosairaalaan viikolla 42, ja muutto vaatii toiminnan uudelleensuunnittelua uudessa toimintaympäristössä.

 

Sydän- ja keuhkokeskuksen toimialajohtajan päätös tehtävälisästä (22.11.2021 § 70)

 

Sydän- ja keuhkokeskuksen toimialajohtaja on päätöksellään 22.11.2021 § 70 päättänyt suorittaa yksiköiden (vy:t 1163005, 1164003, 1162014 ja 1162012) tämänhetkiselle hoitohenkilökunnalle määräaikaista tehtävälisää. Määräaikainen tehtävälisä maksetaan ajanjaksolla 1.10.2021-28.2.2022. Päätöksen kustannusvaikutus ajanjaksolla 1.10.2021-28.2.2022 on 45.516 euroa kuukaudessa ja päätöksen ajalta 227.600 euroa sivukuluineen. Sydän- ja keuhkokeskuksessa tehdyn päätöksen piirissä on 147 henkilöä.

 

Päätöksen perusteluissa on todettu, että Sydän- ja keuhkokeskuksessa useasta yksiköstä on lyhyessä ajassa irtisanoutunut hoitohenkilökuntaa tai he ovat jääneet muista syistä tilapäisesti pois tehtävistään. Erityisesti sijaisten saanti on merkittävästi huonontunut.  Sydänkirurgisella teho-osastolla M2A (vy 1163005) vajaus henkilöstöstä on 29 %, osastolla M11 (vy 1164003) 26 % ja korona-osastoilla K6B (vy 1162012) 24 % sekä Keu5 (vy 1162014) 21 %. Edellä mainittuihin lukuihin ei ole luettu alle 2 kuukauden sijaisuuksia ja äkillisiä lyhyempiä poissaoloja.

 

Vajaus on jatkunut kesästä alkaen. Sydän- ja keuhkokeskuksella on laaja vastuu koronapotilaiden hoidosta ja riittävä osastopaikkamäärä on turvattava henkilöstöpuutoksista huolimatta.  Myös muiden kriittisten keuhkosairauspotilaiden hoito on kyettävä järjestämään. Yksiköiden toiminta on kriittistä, osastoilla hoidetaan erityisvaativia potilaita ja vastataan niin erityisvastuualueesta kuin valtakunnallisesti muun muassa harvinaissairauksista, sydän- ja keuhkonsiirtopotilaista, keuhko- ja ruokatorvikirurgiasta sekä sydänkirurgiasta.

 

Yksiköiden henkilökunnalle aiheutuu henkilöstövajeesta jatkuvasti ylityötä ja lisävastuuta omien tehtäviensä ohella. Yksiköiden yli- ja lisätyöt ovat lokakuun puoliväliin mennessä korkeammat kuin koko viime vuonna. Yksikön toiminnan ja potilaiden hoidon turvaaminen on taattava huomattavasti normaalia pienemmällä hoitohenkilökunnan määrällä siihen asti, kunnes yksiköihin saadaan rekrytoitua uusia hoitajia, ja heidät on saatu perehdytettyä niin, että he voivat toimia yksikön työtehtävissä itsenäisesti.

 

Vatsakeskuksen päätös määräaikaisen tehtävälisän maksamisesta Vatsakeskuksen vuodeosastojen henkilökunnalle (26.11.2021 § 97)

 

Vatsakeskuksen vs. toimialajohtaja on päätöksellään 26.11.2021 § 97 päättänyt suorittaa Vatsakeskuksen hoitohenkilökunnalle määräaikaista tehtävälisää ajanjaksolla 1.10.2021 – 28.2.2022. Päätöksen kustannusvaikutus mainitulla ajanjaksolla on 667 089 euroa sivukuluineen. Päätöksen mukaan hoitohenkilökunnalle suoritetaan määräaikaista tehtävälisää 10 % tehtäväkohtaisesta palkasta työssäoloprosentin mukaan. Vatsakeskuksessa tehdyn päätöksen piirissä on yli 413 henkilöä.

 

Päätöstä on perusteltu sillä, että tulosyksikön yksiköistä on lyhyessä ajassa irtisanoutunut hoitohenkilökuntaa tai he ovat jääneet muista syistä tilapäisesti pois tehtävistään. Perustelujen mukaan tulosyksikön vuodeosastoilla vajausta hoitohenkilökunnasta on keskimäärin 30 % (vaihteluväli 25 % - 50 %). Perusteluissa todetaan, että henkilöstövajeesta aiheutuu jatkuvasti ylityötä ja lisävastuuta henkilökunnalle omien tehtäviensä ohella.

Vatsakeskus on pyrkinyt päivittäisillä toiminnan ohjauksen palavereilla tasaamaan hoitohenkilökunnan osaamista ja resurssia yksiköiden välillä, ja tämä onkin ollut toimiva tapa äkillisten poissaolojen korvaamiseksi. Tällä ei kuitenkaan pystytä korvaamaan pitkäaikaisia puutteita, eikä täyttämättömiä vakansseja eikä sijaisuuksia.

 

Vajaus on jatkunut Jorvin Vatsakeskuksen vuodeosastojen osalta jo noin vuoden verran, ja tilanne on hiljalleen pahentunut myös Meilahdessa ja Peijaksessa keväästä alkaen. Vatsakeskuksella on laaja vastuu usean eri erikoisalan kirurgisen potilaan hoidon toteutuksessa niin elektiivisesti kuin päivystyksellisesti. Näin ollen riittävä osastopaikkamäärä on turvattava henkilöstöpuutoksista huolimatta.  Myös muiden kriittisten Vatsakeskuksen vastuulla olevien potilasryhmien hoito on kyettävä järjestämään. Yksiköiden toiminta on kriittistä, osastoilla hoidetaan erityisvaativia potilaita ja vastataan niin erityisvastuualueesta kuin valtakunnallisesti muun muassa elinsiirtopotilaiden osalta.

 

Yksiköiden henkilökunnalle aiheutuu henkilöstövajeesta jatkuvasti ylityötä ja lisävastuuta omien tehtäviensä ohella. Yksiköiden yli- ja lisätyöt ovat lokakuun puoliväliin mennessä korkeammat kuin koko viime vuonna. Yksikön toiminnan ja potilaiden hoidon turvaaminen on taattava huomattavasti normaalia pienemmällä hoitohenkilökunnan määrällä siihen asti, kunnes yksiköihin saadaan rekrytoitua uusia hoitajia, ja heidät on saatu perehdytettyä niin, että he voivat toimia yksikön työtehtävissä itsenäisesti.

Tavoitteena on lisällä saada kokenut, jo olemassa oleva henkilökunta sitoutumaan yksikön toimintaan ja korvata heidän tekemänsä ylimääräinen työ.

 

Otto-oikeuden käyttäminen päätöksiin

 

Kuntalain 92 §:n 1 momentin mukaan hallituksen käsiteltäväksi voidaan ottaa asia, joka on kuntalain nojalla siirretty hallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. HUSin hallintosäännön 31 §:n mukaan asian ottamisesta HUSin hallituksen käsiteltäväksi voi päättää hallituksen ja sen puheenjohtajan lisäksi hallituksen esittelijä eli toimitusjohtaja.

 

Toimitusjohtaja on päättänyt otto-oikeuden käytöstä päätöksellään 30.11.2021 § 273 HYKS Vatsakeskuksen toimialajohtajan päätökseen 26.11.2021 § 97. Asian selvittelyssä on sittemmin todettu, että myös kahdessa muussa HYKSin tulosyksikössä on tehty sisällöllisesti vastaavat päätökset (HYKS Pää- ja kaulakeskuksen vs. toimialajohtajan päätös 23.9.2021 § 109 ja HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen toimialajohtajan päätös 22.11.2021 § 70). Kokonaisuuden yhdenmukaisten perusteiden varmistamiseksi toimitusjohtaja on päättänyt käyttää otto-oikeutta myös Pää- ja kaulakeskuksessa ja Sydän- ja keuhkokeskuksessa tehtyihin päätöksiin (toimitusjohtajan päätös 7.12.2021 § 70), jotta asia voidaan käsitellä hallituksessa kokonaisuutena.

 

Otto-oikeuden käyttämisen perusteena on, että päätöksissä kuvattuja henkilöstön saatavuusongelmien aiheuttamaan henkilöstöresurssien vajausta ilmenee myös muualla HUSin yksiköissä, eikä näiden yksittäisten päätösten tekeminen täytä HUSin henkilöstön tasapuolisen kohtelun ja samapalkkaisuuden vaatimusta. Saatavuusongelmia ei voida ratkaista vain muutaman tulosyksikön osalta, vaan henkilöstön saatavuuteen ja palkkaukseen liittyvät kysymykset tulee lähtökohtaisesti ratkaista kuntayhtymän tasolla siten, että tehtävät ratkaisut kohtelevat kaikkia HUSin työntekijöitä tasapuolisesti. Päätösten soveltamista on arvioitava nyt esillä olevia tulosyksiöitä laajemmin. Tällöin päätösvalta asiassa ei kuulu enää tulosyksikön johtajalle, vaan se tulee tehdä tulosaluetasolla tai kuntayhtymän tasolla. Myös kustannusvaikutukset tulee silloin arvioida kuntayhtymätasoisesti.

 

Päätösten osalta on arvioitava sitä, onko kyseessä olevin yksiköiden tilanteessa tapahtunut joitain poikkeuksellisia muutoksia, jotka voisivat perustella erillisen tehtävälisän maksamista. Tarkasteltaessa kyseisten tulosyksiköiden tunnuslukuja, hoitomäärät osastoilla ovat pääsääntöisesti vähentyneet vuodesta 2019 vuoteen 2021. Kun yksiköiden toteutuneet hoitomäärät suhteutetaan henkilöstövuosien määrään, eri yksiköiden välillä on vaihteluita, mutta pääosin hoitopäivät/henkilötyövuosi ovat vuodesta 2019 vuoteen 2021 vähentyneet. Nämä tunnusluvut eivät tue nyt tehtyjä päätöksiä. Tehdyissä päätöksissä ei myöskään ole tuotu esille yksikön hoitohenkilökunnan mitoitusta eikä vastaavasti mahdollisia sairaansijasulkuja, joka vaikuttaisi tarvittavan henkilöstöresurssin määrään.

 

Yksiköissä on kiistatta henkilöstön saatavuusongelmia. Vastaavia saatavuusongelmia ilmenee kutenkin eri puolilla HUSin toiminnoissa. Saatavuusongelmiin suhtaudutaan HUSissa erittäin vakavasti. Henkilöstön saatavuuteen ja palkkaukseen liittyviä ongelmia on tarkoitus korjata kuntayhtymätasoisesti ja yhdenvertaisuuden huomioivalla tavalla HUSin palkkakehitysohjelmalla vuoden 2022 aikana. HUSin hallitus on esittänyt valtuustolle 29.11.2021 § 29 määrärahavarausta suuruudeltaan 20 M€ sanottuun tarkoitukseen.

 

Lisäksi koronapandemia on aiheuttanut jossain HUSin yksiköissä potilasmäärien kasvua. Toimitusjohtaja on 18.11.20221 tehnyt päätöksen, jonka nojalla potilasmäärien kasvun johdosta tehtyjen toiminnallisten järjestelyjen tukemiseksi voidaan maksaa 22.11.2021-28.2.2022 määräaikaista tehtäväkohtaista tai harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää. Määräaikaista tehtäväkohtaista lisää voidaan käyttää niille tehohoidossa ja vuodeosastoilla työskenteleville henkilöille, joiden tehtävä muuttuu tilapäisesti potilasmäärien kasvamisesta aiheutuvien henkilöstösiirtojen seurauksena vaativammaksi. Määräaikaista harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää voidaan käyttää joustavuuden perusteella niille henkilöille, jotka siirtyvät työskentelemään työnantajan osoittaman tarpeen mukaisesti toiseen työyksikköön lisääntyneen potilasmäärän hoidon järjestämiseksi.

 

Pää- ja kaulakeskuksen päätös kohdistuu yhteen osastoon, jossa työskentelee 14 hoitajaa.  Sydän- ja keuhkokeskuksessa päätös kohdistuu 4 osastoon (päätöksen piirissä 147 hoitajaa) ja Vatsakeskuksessa 10 osastoon (päätöksen piirissä 413 hoitajaa). Osastoilla on henkilöstön saatavuudessa haasteita, mutta poikkeuksellisia muutoksia toimintaedellytyksissä ei ole päätöksissä tuotu esille. Osastokohtaisia tilanne-eroja saattaa olla, mutta niitä ei ole päätöksissä selvitetty siten, että niitä voitaisiin arvioida tarkemmin.

 

Mikäli laajoja tehtävälisiä tai muita vastaavia palkkausta koskevia päätöksiä valmistellaan, tulee perusteita tarkastella kaikkien relevanttien tunnuslukujen valossa. On arvioitava sitä, onko yksikön henkilöstöresurssissa ja toimintaedellytyksissä tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden johdosta on syntynyt poikkeuksellinen peruste henkilöstön palkanlisille. Tarvittaessa arviointi tulee tehdä HUS-tasoisesti myös muissa yksiköissä.

Hoitohenkilökunnan yleinen saatavuusongelma on tunnistettu ja keskeisenä toimenpiteenä tilanteen parantamiseksi koko HUSin tasolla on valmistella oleva palkkakehitysohjelma.

 

Jos jo tehdyt päätökset kumotaan, on se henkilöstön kannalta erittäin valitettavaa. Siitä huolimatta yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun vaatimusta ei voida ohittaa. Jotta tämän kaltaiset tilanteet voidaan välttää jatkossa, HUSissa tulee tarkastella ja kehittää prosessia, jossa arvioidaan tulosyksiköissä tehtäviä päätöksiä, joilla saattaa olla HUS-tasoisia vaikutuksia.

 

Otto-oikeuden kohteena olleet päätökset ovat hallituksen nähtävänä sähköisessä työtilassa.

 

Päätösesitys

Hallitus

1. päättää poistaa HYKS Pää- ja kaulakeskuksen, HYKS Sydän- ja kaulakeskuksen sekä HYKS Vatsakeskuksen toimialajohtajien perusteluissa mainitut päätökset, koska ne perustuvat riittämättömiin selvityksiin yksiköiden tilanteesta ja tasapuolisen kohtelun edellyttämä vertailu kuntayhtymätasoisesti puuttuu ja

2. että jo maksettuja tehtävälisiä ei peritä henkilöstöltä takaisin.

 

 

Asian käsittely                  Hallitus piti puheenjohtajan esityksestä neuvottelutauon klo 10.38-11.46. Merkittiin, että diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen poistui kokouksesta neuvottelutauon aikana.

 

Päätös

Hallitus päätti yksimielisesti seuraavaa.

1. Hallitus päättää, ettei se käytä otto-oikeutta. Jo maksettuja tehtävälisiä ei peritä takaisin ja jo päätetyt tehtävälisät maksetaan. Hallitus on päätöksessään käyttänyt kokonaisvaltaista harkintaa.
 
2. Lisäksi hallitus edellyttää kiireellisiä toimenpiteitä henkilöstöhallinnon ja johtamisen parantamiseksi ja että hallitukselle raportoidaan maaliskuun 2022 loppuun mennessä, miten sisäisiä prosesseja on parannettu.
 
3. Lisäksi hallitus edellyttää, että palkkakehitysohjelman yhteydessä arvioidaan kriteerit, joilla tehtävälisiä voidaan maksaa henkilöstölle yhdenvertaisesti. Valmistelu tehdään yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Palkkakehitysohjelman etenemisestä raportoidaan hallitukselle ja ohjelmaa toteutetaan 1.3.2022 alkaen

 

Lisätiedot

Palvelussuhdejohtaja  Kati Virtanen, s-posti kati.s.virtanen(at)hus.fi

 

 

Jakelu