Hallitus
Pöytäkirja 06.04.2020/Pykälä 44

§ 44	Asianro HUS/1055/2017

 

 

Laakson yhteissairaalan hankesuunnitelma ja hankkeessa eteneminen

 

Selostus

Asia pöydälle, hallitus 23.3.2020 § 31.

 

HUS ja Helsingin kaupunki ovat vuodesta 2017 lähtien valmistelleet
yhdessä suunnitelmaa Laakson sairaala-alueelle rakennettavasta yhteissairaalasta. Hallitus merkitsi yhteissairaalan tarveselvityksen tiedoksi 21.8.2017 (§ 105) ja päätti, että yhteistä suunnittelua jatketaan. Nyt
valmistunut hankesuunnitelma perustuu osaltaan hallituksen päätökseen 5.2.2018 (§ 12) hyväksyä hankesuunnitteluvaihetta, sen kustannuksia ja hankintayhteistyötä koskenut sopimus Helsingin kaupungin kanssa.
Päätöksen 5.2.2018 yhteydessä kirjattiin, että hallitus pitää tärkeänä, että suunnitteluvaiheessa arvioidaan vielä psykiatristen sairaalapaikkojen riittävyys kuullen henkilöstöä ja mielenterveysjärjestöjä sekä tarvittaessa tarkennetaan suunnitelmaa tältä osin. Suunnittelu-vaiheessa tulee myös arvioida sairaalapaikkojen vähennyksen edellyttämä resurssien lisäys avohoitoon.

 

Laakson yhteissairaalan hankesuunnitelma on liitteenä. Se ja liitteet 1-8 sekä hallituksen iltakoulussa 4.3.2020 esitetty aineisto ovat hallituksen työtilassa. Hankesuunnitelma esitetään hallituksen hyväksyttäväksi yhteissairaalan jatkosuunnittelua ohjaavana suunnitelmana, joka on sitova erityisesti hankkeen enimmäislaajuuden, kustannusten ja aikataulutavoitteiden osalta. Lisäksi esitetään, että päätös Meilahti-Laakso-logistiikkatunnelista siirretään myöhemmäksi ja että hallitus tekee linjauspäätöksen rahoitusjärjestelystä.

 

Yhteissairaala on Laakson sairaala-alueelle HUSin ja Helsingin kaupungin yhteistyönä suunniteltava ja rakennettava psykiatrinen ja somaattinen sairaala. Hankkeessa toteutetaan vaiheittain 2020-luvun aikana tilat Helsingin ja muun Uudenmaan aikuisten, nuoriso- ja lastenpsykiatriselle sairaalahoidolle, noin puolelle Helsingin sairaalan somaattisista sairaansijoista ja
HUSin vaativalle neurologiselle kuntoutukselle sekä näitä tukeville poliklinikkatoiminnoille, tukipalveluille, opetukselle, tutkimukselle ja hallinnolle. Suunnitelma sisältää 922 sairaansijaa, joista 394 on somatiikan, 54 neurologisen kuntoutuksen, 444 psykiatrian ja 30 lastenpsykiatrian sairaansijaa, sekä lisäksi 10 asumisvalmennuksen paikkaa.

 

Hankkeessa sairaalatoiminnan ja sen tukipalvelujen tilojen laajuus on
152 000 brm2 ja kokonaislaajuus pysäköintilaitos ja tunneliyhteydet
mukaan lukien 190 000 brm2. Laakson sairaala-alueen asemakaavamuutos etenee alueen ja sen rakennusten suunnittelun rinnalla ja ohjaa keskeisesti kampuksen sekä lähialueen liikennejärjestelyjen kehittämistä.
Marraskuun 2019 kustannustasossa laskettu koko projektin kustannusarvio on 838 milj. euroa, josta sairaala- ja tukitilojen uudisrakentamisen ja peruskorjausten osuus 727 milj. euroa. Meilahti – Laakso -tunneliyhteyden hinnaksi on laskettu 18 milj. ja pysäköintilaitoksen hinnaksi 59 milj. euroa.
Lisäksi asemakaavavalmistelu edellyttää uutta Auroranportin tunneliyh-teyttä, jonka kustannusarvio on 34 milj. euroa.  

 

Hankkeen tavoitteet

Yhteissairaalan hanke rakentuu tarpeelle varmistaa sinne sijoitettavien palvelujen kehittämisedellytykset, hyvä laatu ja saatavuus sekä tarpeelle järjestää potilaille asianmukaiset, nykytilannetta selvästi paremmat ja viranomaismääräykset täyttävät tilat ja hoito-olosuhteet. Tärkeänä hanketta ohjaavana tavoitteena on Helsingissä nykyisin toimivien erillisten HUSin ja kaupungin psykiatrisen sairaanhoidon organisaatioiden integraatio.

 

Laakson yhteissairaalaan syntyy ainutlaatuinen, kaikki psykiatrisen hoidon erityisosaamisalueet sisältävä keskus. Keskittämällä psykiatrista ja
somaattista hoitoa yhteissairaalaan, Meilahden yhteispäivystyksen ja erikoissairaanhoidon läheisyyteen, voidaan rakentaa laajaa kampuskokonaisuutta hyödyntäviä, tehokkaita ja tasavertaisia palveluja, edistää monipuolisen tutkimukseen perustuvan, vaikuttavan hoidon saamista, lisätä toiminta- ja tilatehokkuutta sekä varmistaa potilaiden ensiluokkainen kokemus hoidosta. Päivystysasetus (583/2017) edellyttää, että päivystävässä psykiatrisessa yksikössä on potilaan terveydentilan arviointia varten riittävän laajasti ympäri vuorokauden somaattisten erikoisalojen asiantuntemusta. Helsingissä psykiatrian päivystys on osa yhteispäivystyksiä, mutta myös Laaksoon suunniteltavilla osastoilla on päivystystehtäviä. Hankkeen tavoitteena on myös vetovoimainen, viihtyisä ja toimiva työympäristö.

 

Laakson yhteissairaala korvaa Laakson ja Auroran sairaaloiden sairaalatoiminnat ja puolet Helsingin kaupungin Suursuon sairaalan toiminnasta sekä HUSin osalta Ohkolan sairaalan ja Kivelän alueella kaupungilta vuokratuissa tiloissa olevan Psykiatriakeskuksen ja lastenpsykiatrian väliaikaisessa rakennuksessa olevan sairaalahoidon. Kaikissa em. kohteissa on merkittäviä uusimis- ja peruskorjaustarpeita. Niiden peruskorjaaminen
nykyaikaisiksi sairaalatiloiksi ei kuitenkaan tuottaisi riittävää sairaansijamäärää, kun tavoitteena ovat yhden hengen potilashuoneet.

 

Päätös nykyisten tilojen käytön jatkamisesta merkitsisi sekä mittavia korjaustöiden aikaisia väistöjärjestelyjä että lisärakentamista. Käyttökelpoisia satojen sairaansijojen väistörakennuksia ei ole Helsingissä tai lähialueella käytettävissä.  Osa nykyisistä rakennuksista on suojeltuja, mikä todennäköisesti estää niiden laajentamisen. Sairaalan talotekniikan edellyttämiä ja uusien energiatavoitteiden mukaisia muutoksia ei ole mahdollista toteuttaa nykyisten rakennusten matalien kerroskorkeuksien rakennusrungoissa. Tavoitteet eri potilasryhmien yhdenvertaisuudesta ja psykiatrisen hoidon järjestämisestä kansallisen mielenterveysstrategian mukaisesti somaattisen sairaalan yhteydessä jäävät toteutumatta, jos toimintaa jatketaan
nykyisessä sairaalaverkostossa. Myös muut investoinnin integraatiohyödyt kuten psykiatrian sairaansijamäärän vähentäminen jäävät saavuttamatta, jos yksiköitä ei saada samalle kampukselle. Tämän vuoksi tavoitteeksi on otettu kokonaan uuden sairaalakokonaisuuden suunnittelu Laakson alueelle.

 

Yhteissairaala käsittää kolme uutta sairaalarakennusta, uuden huoltorakennuksen sekä kolmen sairaalarakennuksen peruskorjaus- ja muutostyöt. Hankkeessa toteutetaan sairaalan tarvitsemat maanalaiset paikoitus- ja huoltotilat sekä uusi ajoyhteys ja Keskuspuiston alittava tunneli Auroranportilta sairaala-alueelle. Hankkeessa on lisäksi suunniteltu Meilahden ja Laakson sairaala-alueet yhdistävää logistiikkatunnelia.

 

Yhteissairaalaan suunniteltu HUSin toiminta ja kustannukset

 

Hankesuunnitelmassa on toiminnan laajuutta, henkilöstömitoitusta ja mm. kustannusvaikutuksia suunniteltaessa käytetty lähtötietojen ajankohtana vuotta 2018 ja tavoiteajankohtana vuotta 2030. HUS Psykiatriassa oli vuonna 2018 käytössä Kellokoskella, Ulfåsassa, Ohkolassa ja Psykiatriakeskuksessa 218 aikuisten ja 46 nuorisopsykiatrian sairaansijaa Laakson yhteissairaalaan siirtyviksi suunnitelluilla sairaala-osastoilla. Aikuisten osastoilla toteutui 70 521 ja nuorten osastoilla 11 209 hoitopäivää. Lisäksi oikeuspsykiatrialla oli 54 sairaansijaa ja 21 899 hoitopäivää vuonna 2018. Vastaavasti Helsingin kaupungin Auroran sairaalasta Laakson yhteissairaalaan siirtyviksi suunniteluilla psykiatrian osastoilla oli 214 sairaansijaa vuonna 2018 ja hoitopäiviä toteutui 73 141.

 

HUS Psykiatrian ja Helsingin psykiatrian aikuisten sairaalaosastot on
yhteissairaalassa suunniteltu yhteisiksi, yhden organisaation geneerisiksi psykiatrian osastoiksi, jotka ovat:

o   akuutti vastaanottoyksikkö

o   hoito-osastot (mieliala-, psykoosi- ruotsinkieliset- ja
tutkimuspotilaat)

o   kuntoutusosastot (psykoosi-, oikeuspsykiatrian kuntoutus- ja
riippuvuuspsykiatrian potilaat)

o   gero- ja neuropsykiatrian osastot

o   syömishäiriöosasto.

 

Yhteissairaalan ns. geneeriseen rakennukseen tuleville psykiatrian osastoille ja eri rakennuksiin sijoitettavalle oikeuspsykiatrialle sekä nuorisopsykiatrialle on suunniteltu yhteensä 444 sairaansijaa. Lisäksi yhteissairaalaan sijoitetaan osastojen toimintaan liittyviä psykiatrian poliklinikkayksiköitä.
Aikuispsykiatriaan ei ole suunniteltu erikseen HUSin ja erikseen Helsingin kaupungin osastoja, joten tilat ja niiden kustannukset eivät ole eriteltävissä hankeosapuolten kesken.

 

HUSin lastenpsykiatrian osalta hankesuunnitelmassa on vertailuajankohtana käytetty toiminnallisista syistä vuotta 2017. Tuolloin käytössä oli keskimäärin 20 sairaansijaa ja niillä 4 910 hoitopäivää. Lisäksi oli kuusi päiväsairaalapaikkaa, joilla toteutui 1 216 hoitopäivää. Yhteissairaalaan suunnitellaan 30 lastenpsykiatrian sairaansijaa.

 

Laakson sairaalassa olevilla HUS Neurokeskuksen vaativan neurologisen kuntoutuksen sairaalaosastoilla oli 54 sairaansijaa vuonna 2018. Hoitopäiviä oli 17 396. Yhteissairaalaan uudisrakennukseen suunnitellaan vaativan neurologisen kuntoutuksen osastohoitoon 54 sairaansijaa. Lisäksi yhteissairaalaan sijoitetaan jo nyt Laakson alueella olevat ja Paciuksenkatu 21:ssa olevat neurologian polikliiniset yksiköt.

 

HUS Diagnostiikkakeskus ja HUS Apteekki vastaavat toimialojensa mukaisista palveluista HUSin ja Helsingin kaupungin toiminnoille myös yhteissairaalassa. Hankkeeseen sisältyvä kuvantamisen yksikkö tuottaa palveluja laajemminkin mm. läntisen Helsingin terveysasemien asiakkaille. Välinehuollon palvelut järjestetään HYKS Atekin Meilahden välinehuoltokeskuksessa ja HUS Asvia vastaa yhteissairaalan laitoshuollosta.


Potilas- ja henkilöstöruokailua varten hanke sisältää uuden tuotantokeittiön ja henkilöstöravintola- ym. tilojen rakentamisen. Keskuskeittiö on Helsingin kaupungin toimintaa ja se palvelee myös Malmin sairaalaa.  

 

Hankesuunnitelmassa ja sen liiteaineistossa on myös suunnitelma yhteissairaalan tietojärjestelmistä ja -teknisestä infrasta ja mm. robotiikan käytöstä. Suunnitelmat on laadittu yhteistyössä HUS Tietohallinnon ja kaupungin tietohallinnon kesken. Toteutuksen vastuunjako ratkaistaan myöhemmin. 

 

Investoinnin taloudellisia vaikutuksia on hankesuunnitelmassa tarkasteltu arvioina vuosittaisten toimintakulujen muutoksesta jaksolla 2018 – 2030. Laskelmat koskevat Laaksoon suunniteltua toimintaa, eivät esim. psykiatrian koko palvelujärjestelmää. Kustannusten muutos, joka HUSin osalta on + 20-25 %, syntyy asteittain 2020-luvun aikana. Kustannusvaikutusten laskenta on vielä karkealla tasolla ja sisältää epävarmuustekijöitä. Sen avulla voidaan kuitenkin arvioida hankkeen hyötyjä ja asetettavia tuottavuustavoitteita, vaikka kustannuskehitys selittyy vain osittain yhteissairaalan
rakentamisella. Suuri osa kustannusten lisäyksistä liittyy palvelukysynnän kasvuun, toiminnan laajentumiseen ja siitä aiheutuviin lisäresursseihin,
jotka ovat osittain riippumattomia toimintojen sijainnista. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että toiminta on nyt vanhoissa, huonokuntoisissa ja toiminnan tarpeisiin nähden ahtaissa tiloissa, joiden sisäiset vuokrat ovat keskimäärin melko matalat. Väistämättömät tilojen korjaus- ja laajennuskustannukset nostavat joka tapauksessa tilakustannuksia lähivuosina.

 

Yhteissairaalan tilaratkaisu

 

Sairaalatoiminta sijoitetaan hankesuunnitelman mukaisesti kolmeen uudisrakennukseen ja kolmeen peruskorjattavaan rakennukseen. Rakennukset yhdistyvät maan alla kalliopysäköinnin ja -huollon sekä henkilöliikenne- ja logistiikkakäytävien verkostolla. Kalliopysäköinti- ja huoltotiloista on suora hissiyhteys kaikkiin sairaalan uudisosiin.

 

Pääosa potilasosastoista, yhteensä lähes 800 sairaansijaa sijoitetaan
uuteen päärakennukseen, jossa korkeimmillaan on 9 kerrosta. Alimpaan kerrokseen rakennetaan kuvantamisen tilat, tuotantokeittiö, muita tukipalvelutiloja ja henkilökunnan pukutilat sekä tontin eteläosaan muodostuvalle kaupunkiaukiolle avautuvat liiketilat. Toiseen kerrokseen sijoittuvat neurologian sairaalaosasto, terapiakeskus ja mm. apteekki- ja laboratoriotilat, henkilökunnan pukutilat sekä luentosalit.

 

Päärakennuksen pääsisäänkäynti, aula ja ravintola tulevat aulakerrokseen. Pääaulasta johtaa sisäyhteys myös vanhoihin sairaalarakennuksiin. Tälle tasolle sijoittuvat psykiatrian akuutti vastaanottoyksikkö sekä neuropsykiatrian, päihdekuntoutuksen ja akuuttigeriatrian sairaalaosastot. Kerroksissa 1-4 on jokaisessa kaksi psykiatrian ja kaksi geriatrian sairaalaosastoa.
Kerroksessa 5 on kaksi psykiatrian osastomoduulia. Kerroksissa 5 ja 6 on lisäksi palliatiivisen ja saattohoidon geriatrinen sairaalaosasto.

 

Yhteissairaalan toiseen, itäiseen uudisrakennukseen suunnitellaan 56
oikeuspsykiatrian sairaansijaa. Rakennuksessa on viisi kerrosta. Alimmalla tasolla se liittyy päärakennuksen tiloihin ja järjestelmiin. Tällä tasolla on myös Keskuspuistoon rajautuva, aidattu ulkoilupiha. Rakennuksen kerroksissa A-, 2, ja 3 sijaitsevat sairaalaosastot oheistiloineen. Ensimmäiseen ja ylimpään kerrokseen sijoitetaan terapia-, sosiaali- ja teknisiä tiloja sekä
ulkoilupihat. Osa potilaiden ulko-oleskelutiloista sijoitetaan sivuiltaan avoimille kansille rakennuksen rungon sisään.

 

Kolmas, pohjoinen uudisrakennus tulee lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian käyttöön.  Nelikerroksiseen rakennukseen sijoittuu yhteensä 30 lastenpsykiatrian ja 46 nuorisopsykiatrian sairaansijaa. Alimmalla tasollaan rakennus liittyy sairaala-alueen muihin rakennuksiin, logistisiin tiloihin ja järjestelmiin. Pääsisäänkäynti on Lääkärinkadulta kerrokseen, johon sijoittuu sairaalaosastojen lisäksi mm.  sairaalakoulun tiloja. Kerroksissa 1, 2 ja 3 on sairaalaosastoja ja teknisiä tiloja. Ylimmästä kerroksesta 3 rakennetaan siltayhteys viereiseen rakennukseen 1, johon peruskorjataan erillisenä hankkeena sairaalakoulun varsinaiset tilat.

 

Laakson sairaala-alueen nykyisiin säilytettäviin rakennuksiin on suunniteltu tilat mm. asumisvalmennusyksikölle, työtoiminnalle, neurologian ja psykiatrian poliklinikoille, kaupungin toimenpidekeskukselle, endoskopiayksikölle ja mm. sisätautien poliklinikalle. Lisäksi vanhaan rakennuskantaan tulee peruskorjattavaksi tilat opetus- ja tutkimustoiminnalle, hallinnolle ja kaupungin kotisairaalatoiminnalle.

 

Rakennuskohtaiset laajuustiedot samoin kuin rakentamiselle asetettavat laatu- ja mm. ympäristötavoitteet on kuvattu hankesuunnitelmassa.

 

Kustannus- ja aikataulutavoitteet

 

Hankkeen kokonaiskustannusarvio laskettuna marraskuun 2019 hintatasossa on 838 milj. euroa ja se muodostuu seuraavista eristä:

 

·        Uudisrakennukset                              542 milj. euroa

·        Peruskorjattavat rakennukset            102

·        Maanalaiset tilat                                   38

·        Aluetyöt                                                44

·        Taidehankintavaraus                              1

Yhteensä                                                  727

·        Pysäköintilaitos                                    59

·        Meilahti-Laakso -logistiikkatunneli       18

Yhteensä                                                  804

·        Auroranportin tunneliyhteys                 34

Yhteensä                                                  838

 

Suoraan sairaalatiloihin ja niiden tukipalvelujärjestelyihin liittyvien tilojen uudisrakentamisen ja peruskorjausten kustannusarvio on 727 milj. euroa. Maanalaisen pysäköintilaitoksen kustannukset on laskettu erikseen mm. sen vuoksi, että pysäköintitilojen osalta arvioidaan vielä erillistä rahoitusjärjestelyä. Pysäköinnin järjestäminen on kuitenkin keskeinen, välttämätön osa hanketta ja sairaalakampuksen toimivuutta. 

 

Meilahden sairaala-alueen ja yhteissairaalan välistä tunneliyhteyttä on alustavasti linjattu ja suunniteltu osana hankesuunnittelua. Yhteyden käytettävyyteen esim. potilassiirroissa liittyy vielä epävarmuustekijöitä, joista johtuen sen hinta esitetään hankesuunnitelmassa omana kohtanaan.

 

Meilahti-tunnelin kustannusarvio ei sisällä Meilahden kiinteistöllä maanalaisissa tiloissa tarvittavia muutostöitä. Päätös tunneliyhteydestä esitetään tehtäväksi myöhemmin hankkeen edetessä, kun sen tekniset ongelmat on selvitetty.

 

Laakson alueen asemakaavan muutosvalmistelun mukaan yhteissairaalan tontille liikennöinti tapahtuu pääasiassa suoraan maanalaisiin tiloihin
uuden Auroranportin tunneliyhteyden kautta. Järjestely on osa Helsingin kaupungin yleisiä liikennejärjestelyjä ja HUSin puolelta esitetyn näkemyksen mukaan liittymän rakentaminen ei kuulu yhteissairaalahankkeen rahoitettavaksi.

 

Yhteissairaala rakennetaan kolmessa vaiheessa, alustavan aikataulutavoitteen mukaan vuosina 2021 2030. Hanke alkaa huoltorakennuksen ja maanalaisten tilojen rakentamisella. Aikataulutavoitteen mukaan ensimmäisenä rakennettava ns. geneerinen uudisrakennus, johon HUSin toimintoja siirtyy, valmistuu vuonna 2026.  Aikataulun toteutumiseen vaikuttavat luonnollisesti hankkeen päätöksenteon ja rahoitusjärjestelyjen vaatima
aika, asemakaavamuutoksen eteneminen ja kaavamuutoksen vahvistumisaika sekä hankkeen poikkeuslupakäsittelyn aika sosiaali- ja terveys-ministeriössä ja valtiovarainministeriössä.

 

Hankesuunnitelmaa ja rahoitusta koskevan päätöksenteon aikataulu on Helsingin kaupungin puolella suunniteltu siten, että asia on käsiteltävänä kaupunginhallituksessa 18.5.2020 ja kaupunginvaltuustossa 10.6.2020. Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta jätti 10.3.2020 asian pöydälle.
HUSin valtuustolle 11.6.2020 varaudutaan esittelemään hanke ja sen
rahoitussuunnitelmat, mutta kesäkuun kokoukseen valtuuston toimivaltaan kuuluvat mahdolliset kiinteistöyhtiön rahoitus- ja lainantakausesitykset
eivät vielä ole valmiina.

 

Rahoitus

Yhteissairaalan rahoitusvaihtoehtoina on hankesuunnittelun yhteydessä yhdessä Helsingin kaupungin edustajien kanssa arvioitu kiinteistöosakeyhtiö-, ppp/elinkaari- ja kiinteistöleasingmalleja. Kyseessä on erittäin suuri useassa vaiheessa noin kymmenen vuoden aikana toteutettava hanke sairaala-alueella, joka on käytössä koko rakentamisen ajan. Hanke sisältää sekä uudisrakentamista että peruskorjausta ja myös infrarakentamista. Valmistelijat ovat päätyneet siihen, että hanke on liian kompleksinen toteutettavaksi kiinteistöleasing- tai ppp/elinkaarihankkeena.

 

Hankeosapuolten yhteisenä kantana on malli, jossa perustettava kiinteistöosakeyhtiö vuokraa tontin Helsingin kaupungilta, rakennuttaa kohteen ja vuokraa valmiit tilat kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalle ja HUSille tai muulle toiminnasta vastaavalle taholle. Kiinteistöyhtiö rahoittaa hankkeen ottamallaan vieraan pääoman lainoituksella, johon kaupunki ja HUS antavat takauksen. 

 

Alustavan suunnitelman mukaan hankkeen rahoittamiseksi ja hallinta-muodoksi perustettava osapuolten yhteinen kiinteistöosakeyhtiö omistaa
rakennukset ja vastaa kiinteistön ylläpidosta ja korjauksista sovittavan vastuunjaon mukaisesti. Mallissa kiinteistöosakeyhtiölle maksettavat pääoma- ja ylläpitokulut kattavat kaikki kulut eikä yhtiövastiketta peritä.

 

Hallitukselle esitetään yhteisen kiinteistöosakeyhtiön valmistelun aloittamista. Esitys mm. yhtiön osakekannan omistussuhteista ja muista perustamisasiakirjoissa linjattavista kysymyksistä tuodaan hallitukselle myöhemmin.

 

Yhteissairaalan rakennushankkeen toteutusmuodoksi on suunniteltu tiiviiseen yhteistyöhön perustuvaa yhteistoimintamallia, ensisijaisena vaihtoehtona allianssi. Allianssimallissa tilaajan, rakentajien ja keskeisten suunnittelijoiden kesken laaditaan yksi yhteinen allianssisopimus, jonka periaatteena on että yhdessä hyödytään onnistumisista ja yhdessä vastataan epäonnistumisista. Sopimuksen joustavuus, osapuolten yhteiset tavoitteet
sekä riskienhallinta tukevat yhteissairaalahankkeen kompleksisuuden hallintaa. Sopimukseen voidaan liittää mm. hankkeen elinkaaritavoitteita tukevia vaatimuksia ja kannustimia.

 

Päätösesitys

Hallitus

-       hyväksyy Laakson yhteissairaalan hankesuunnitelman (12.2.2020), ’

 

-       päättää, että Meilahti-Laakso -logistiikkatunnelin liittäminen osaksi
yhteissairaalan toteutusta, ratkaistaan myöhemmin erikseen,

 

-       päättää, että Laakson yhteissairaalan ensisijaisena rahoitusjärjestelynä valmistellaan HUSin ja Helsingin kaupungin yhteisen kiinteistöosakeyhtiön perustamista.

 

Asian käsittely                  Asiassa käydyn keskustelun aikana Ilkka Taipale esitti asian palauttamista uuteen valmisteluun Pirkko Leton kannattamana. Palautusesityksen perustelut otetaan pöytäkirjan liitteeksi 1 § 44.

 

                                           Puheenjohtaja totesi, että asiassa on tehty kannatettu palautusesitys ja asiassa tulee äänestää. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että asian käsittelyn jatkamista kannattavat äänestävät JAA ja asian palauttamista kannattavat äänestävät EI. Toimitetussa äänestyksessä annettiin yhdeksän JAA (Böhling, Hosia, Niemi, Oksanen, Piirtola, Reijula, Vanhanen, Vuorjoki, Urho) –ääntä, viisi EI (Handolin, Kajander, Lehtimäki, Letto, Taipale) –ääntä ja kolme tyhjää (Harjuhahto-Madetoja, Månsson, Peura)
–ääntä.

 

                                           Puheenjohtaja totesi, että hallitus oli päättänyt jatkaa asian käsittelyä.

 

                                           Anna Vuorjoki teki seuraavan muutosesityksen Pirkko Leton kannattamana: ”Hallitus edellyttää suunnittelemaan psykiatrisen osastohoidon kokonaisuutta HUS:ssa siten, että kokonaisuutena psykiatristen osastopaikkojen määrä ei hankkeen toteuttamisen seurauksena vähene."

 

                                           Todettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että asian
käsittelyn aikana on tehty kannatettu muutosesitys. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Koska kukaan ei vastustanut esitystä, totesi puheenjohtaja, että Vuorjoen lisäysesitys on hyväksytty
yksimielisesti.

 

 

 

Päätös

Hallitus

-       hyväksyy Laakson yhteissairaalan hankesuunnitelman (12.2.2020),

 

-       päättää, että Meilahti-Laakso -logistiikkatunnelin liittäminen osaksi
yhteissairaalan toteutusta, ratkaistaan myöhemmin erikseen,

 

-       päättää, että Laakson yhteissairaalan ensisijaisena rahoitusjärjestelynä valmistellaan HUSin ja Helsingin kaupungin yhteisen kiinteistöosakeyhtiön perustamista,

 

-       edellyttää suunnittelemaan psykiatrisen osastohoidon kokonaisuutta HUS:ssa siten, että kokonaisuutena psykiatristen osastopaikkojen määrä ei hankkeen toteuttamisen seurauksena vähene.

 

Lisätiedot

Investointijohtaja Anne Priha, s-posti anne.priha(at)hus.fi

 

 

 

Liitteet

Liite. Taipaleen palautusesityksen perustelut.