Hallitus
Pöytäkirja 14.09.2020/Pykälä 107

§ 107

Asianro HUS/2449/2020

 

 

Selvitys kesän 2020 toiminnasta

 

Selostus

Selvitys kesän 2020 toiminnasta sisältää aikaisempien vuosien tapaan kuvauksen kesäajan toiminnoista sairaanhoitoalueilta, tulosyksiköistä ja tukipalveluista saatujen tietojen perusteella. Kesän yhteenveto pyydettiin toiminnan laadun ja turvallisuuden, henkilöstön osaamisen ja riittävyyden, henkilöstöpalautteiden, jonojen kasvun ja syksyn suunnitelmien sekä muuta erityistä näkökulmista. Tässä selvityksessä ei esitetä taloustietoja, koska ne raportoidaan erikseen hallitukselle. Selvitykseen on koottu taustaksi joitakin Covid-19 pandemiaan liittyviä asioita, jotka vaikuttivat kesäajan toimintaan ja tulivat esille toimitetuissa yhteenvedoissa. Johtajaylilääkäri on raportoinut hallitukselle tarkemmin Covid-19 pandemiasta jokaisen hallituksen kokouksen info-osuudessa keväästä 2020 alkaen. 

 

Kesä 2020 alkoi kaikkialla maailmassa, Suomessa ja myös HUSissa poikkeuksellisissa olosuhteissa alkuvuodesta 2020 alkaneen Covid-19 pandemian takia. Valtioneuvosto totesi 16.3.2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että koronapandemian johdosta maassa vallitsevat valmiuslain 3 §:n 3 ja 5 kohdassa tarkoitetut poikkeusolot. Valtioneuvosto antoi asetuksen 17.3.2020 valmiuslain määrättyjen terveydenhuollon toimintaan vaikuttavien toimivaltuuksien käyttöönotosta jatkaen myöhemmin voimassaoloa 30.6.2020 saakka.

 

HUSin toimitusjohtaja päätti 19.3.2020 asettaa HUSin valmiustilaan 3 johtuen käynnissä olevasta koronapandemiasta. Kaikki sairaanhoitopiirin resurssit mobilisoitiin ja toiminnot suunniteltiin tilannetta vastaavasti siten,
että kaikissa sairaanhoidollisissa toimenpiteissä keskityttiin koronapandemian mukaiseen toimintaan sekä niihin tehtäviin, joihin sairaanhoitopiiri on sitoutunut valtion viranomaisten kanssa tehdyin poikkeusoloja koskevin yhteistyösopimuksin.

 

Toukokuussa koronapandemian vaatima panostustarve oli vielä suurta. Tilanne alkoi kuitenkin rauhoittua loppukuussa, ja suurin osa sairaanhoitopiirin resursseista voitiin kohdentaa sellaiseen erikoissairaanhoitoon, mitä toteutettiin ennen koronapandemiaa. Valmiustilan 3 kriteeristö ei enää täyttynyt, mutta tarve poikkeuksellisille johtamis-, päätöksenteko- ja viestintäratkaisuille tilanteen hallitsemiseksi oli ilmeinen. Toimitusjohtaja päätti 29.5.2020, että vallitsevat olot vastaavat lähinnä valmiustilaa 2, mikä on edelleen voimassa. Tarve oli varautua koronatartuntojen kasvuun ja varata riittävät resurssit siihen. Toisaalta tarve oli varmistaa myös väestölle mahdollisimman laaja terveyspalvelujen tarjonta käytettävissä olevien resurssien puitteissa.

 

Varautumissuunnitelman mukaan oman tuotannon maksimoimiseksi samanaikaisesti riittävän varautumisresurssin säilyttämisen kanssa, valmisteltiin Covid-19 tiekartta syksyyn 2020. Covid-19 tiekartassa tuleva toiminta jaettiin ajallisesti ennen 19.6. toteutuvaan, kesäkauden supistettuun ja 17.8.2020 jälkeen suunniteltuun toimintaan. Laboratorio-varmistetut Covid-19 potilaat päätettiin keskittää Kirurgiseen sairaalaan. Kirurgisessa sairaalassa toimii sekä vuodeosasto että tehohoitoyksikkö. Näin potilaiden siirtyminen niiden välillä on myös joustavinta. Covid-19 potilaiden keskittäminen kaikista HUSin yksiköistä Kirurgiseen sairaalaan tapahtui lääkintäpäällikön 28.5.2020 päätöksen perusteella.

 

Kirurgisen sairaalan Covid-19 potilaiden hoitokapasiteetti suunniteltiin 19.7.2020 asti 20 (+2) sairaansijaa ja 19 tehopaikkaa. Tarvittaessa kapasiteetti palautetaan uudestaan 20.7.2020 alkaen 30 ss ja 19 tehopaikkaan. Päätös paikkaluvun lisäämisestä tehdään tarpeen mukaan. Tarvittaessa sairaansijamäärä voidaan edelleen nostaa 48:aan. Oletusarvona oli suuntaus, jossa koronatilanne ei oleellisesti huonone edeltäviin viikkoihin suhteutettuna. Koronapandemian uudelleen vaikeutuessa tulee sairaalatoiminnot voida muuttaa nopeasti koronapotilaiden hoitoon painottuviksi.
Covid-19 potilaiden hoidon keskittäminen Kirurgiseen sairaalaan paransi mahdollisuuksia elektiivisen ja muun normaalin toiminnan lisäämiseen.

 

Sairaanhoitoalueiden johtajille kuului tiekartan käytännön toimeenpano ja he vastaavat siitä, että tiekartan ja pandemiatilanteen asettamissa rajoissa oma elektiivinen palvelutuotanto voidaan loma-ajat huomioon ottaen maksimoida.

 

Kesälomien suunnittelussa otettiin jo keväästä alkaen huomioon koronapandemia ja siihen varautuminen kesäaikana. Koska lomat ovat tärkeä osa jaksamista, kesälomat ohjeistettiin, että ne tulee suunnitella mahdollisuuksien mukaan kesälomakaudelle. Keväällä ennakoitiin, että koronapandemian takia on epätodennäköistä, että 2020 olisi mahdollista pitää kesäloma yhtenä pitkänä yhtenäisenä jaksona. Jotta jokainen pääsisi palautumaan, ohjeistettiin lomat jo lähtökohtaisesti suunnittelemaan tämä mielessä pitäen.

 

Lomien suunnittelussa ja vahvistamisessa oli seuraavia periaatteita: Hoitajien lomat suunnitellaan siinä yksikössä, missä he ovat töissä kesän yli. Lomatoiveet esitetään yksikön lomalistalle. Ennen vuosilomien hyväksyntää, tulee olla varmistettuna riittävä henkilöstö koronaosastoille, näytteenottoon ja muihin koronaan liittyviin toimintoihin. Esimiesviestin ohjeiden mukaisesti ja yhdenvertaisuuden takaamiseksi sovittiin, että lomia voi hyväksyä Covid-resurssien vahvistamisen jälkeen ja oman toiminnan niin salliessa 4 viikoksikin. Lähtökohtana oli taata jokaiselle vähintään kolmen viikon yhtämittainen loma.

 

Kesäajan 2020 toiminnan tunnuslukuja on alla olevassa taulukossa.

 

 

Kesäkuukausien aikana käytössä olleiden sairaansijojen määrät eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2019 määriin, koska vuonna 2019 HYKSistä saadut tiedot olivat puutteelliset. Sairaanhoitoalueilta ja HYKSin tulosyksiköistä saatujen tietojen perusteella sairaansijoja oli kesällä käytössä yli 90 % kokonaismäärästä. Ajanvarauspoliklinikoiden, leikkaussalien ja tehohoidon toimintoja supistettiin, paitsi suunnitellusti, niin myös ottaen huomioon koronapandemiaan varautuminen. Keväällä käyttöönotettiin uusia digitaalisia hoitomuotoja, kuten etävastaanottoja, ja niitä pyrittiin edelleen vahvistamaan kesän aikana. Päivystysten ja ensihoidon kuormitusta vähensi kesä-heinäkuussa suurten yleisötilaisuuksien puuttumien koronapandemian takia.

 

Kesällä 2020 hoidettujen eri potilaiden määrät kasvoivat verrattuna edelliseen vuoteen. Päivystyskäyntien ja terveyskeskuspäivystyskäyntien määrät vähenivät kesä- ja heinäkuussa. Psykiatrian hoitopäivät kasvoivat verrattuna edelliseen vuoteen. Psykiatrian potilaiden hoitoisuus on ollut vaikea-asteista ja osastoilla oli ylipaikkoja. Yöajan resursointia jouduttiin Psykiatriakeskuksessa vahvistamaan, koska samanaikaisia oli useita sidontaa ja eristystä tarvitsevia potilaita ja päivystyksellisiä sisäänottoja. Sidontapotilaan hoidossa on oltava vierihoitaja koko ajan. Psykiatrian avopuolella tehtiin etätyötä ja etäkäyntejä tilanteen ja tarpeen mukaan joustavasti. Etäkäynnit eivät täysin ole vastanneet läsnäolo-vastaanottoa.

 

Leikkausten määrät vähenivät kesäkuussa, koska hoitajia ja lääkäreitä toimi koronatehoilla poikkeustilanteen takia. Heinäkuussa sitä vastoin tehtiin 350 leikkausta enemmän kuin edellisenä vuonna. Synnytysten määrät kasvoivat kesä- ja heinäkuussa. Esimerkiksi Hyvinkäällä synnytysten määrä kasvoi koko alkuvuoden ja kumulatiivinen nousu oli 10 %. Henkilöstön kokonaismäärät eivät ole verrannollisia vuoteen 2019, koska henkilöstöä rekrytoitiin koronapandemian takia enemmän kuin normaaliaikana. Elokuun toimintaluvut eivät ole tiedossa tätä selvitystä tehtäessä. 

 

Covid-19 pandemian aikana ja edelleen noudatetaan hybridistrategiaa; testaa, jäljitä, eristä ja hoida. Pandemia laantui juhannuksen jälkeen ja kesäaikana sairaalassa hoidettiin vuodeosastoilla yhteensä 91 ja teho-osastolla yhteensä 10 covid-19 potilasta. Keväällä oli enimmillään hoidossa noin 120 Covid-19 potilasta, joista vuodeosastoilla oli noin 80 ja tehoilla noin 40.

 

Heinä-elokuussa viranomaiset purkivat koronarajoituksia mm. kokoontumisten, matkustamisen ja ravintoloiden aukiolojen suhteen. Samalla annettiin suositus mennä koronatestiin vähäisenkin hengitystieoireen perusteella. Heinä-elokuussa päivystysavun 116117 puhelinpalvelujen kokonaiskysyntä kasvoi ruuhkahuipuissa 30 % ja sitä kautta jonoajat kasvoivat. Koronatestitarve nousi huomattavasti keväisestä ja keskikesän määristä. Lisääntyneeseen tarpeeseen ei oltu varauduttu näytteenotoissa ja analytiikassa. Kahden-kolmen päivän viive päästä näytteenottoon ja monen päivän vastausaika ovat merkinneet HUSLABin vastuulle asteittain siirretylle toiminnalle koko prosessin parempaa organisointia ja henkilöstön rekrytointia. Valtiovalta on asettanut HUSin vastuulle 10 000 näytteenottoa päivittäin ja nopean vastausajan. Tällä hetkellä HUSLABin oma kapasiteetti on noin 5000 näytettä/päivä. Näytteenottoviive on noin 24 tuntia ja laboratorioviive on noin 64 tuntia.   

 

Toiminnan laatu ja turvallisuus

 

Potilaan hoidon laatua, mahdollisia virheitä tai läheltä piti -tilanteita ilmoitettiin vakiintuneen käytännön mukaisesti HaiPro- ja HUS-riskit järjestelmiin myös kesäaikana. HaiPro-ilmoitusten sisällöt ja määrät ovat saman sisältöisiä kuin muina vuodenaikoina. Ilmoituksia tehtiin lääke- ja nestehoidon ja tiedonkulkuun liittyvistä tilanteista sekä Apotti potilastietojärjestelmästä ja sen käytöstä. Vatsakeskuksessa Jorvin ja Peijaksen alueella HaiProt liittyivät kotilääkelistan rakenteistamiseen Apotissa. Reseptin ohje ei pysynyt samana ja näin ollen potilas saattoi saada kotiutusvaiheessa väärät annosohjeet. HUS-riskeihin tehtiin muutamia ilmoituksia covid asioista. Neurokeskuksesta tehtiin HUS-riskeihin lääkintälaitteisiin liittyviä vaaratapahtumia (8), joista neljä liittyi Siemens Pacs/syngo.via ohjelman toimimattomuuteen. Samoin Pää- ja kaulakeskuksessa Siemens PACS on aiheuttanut useita kertoja viivettä diagnostiikassa ja hoitopäätöksissä sekä lisännyt ylimääräistä työtä edellisten selvittelyjen vuoksi. Viiveistä on tehty useita HaiPro-ilmoituksia. Vakavat tapahtumat käsiteltiin ohjeiden mukaisesti ao. yksiköissä.

 

Keskeisin Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikön potilaiden hoidon laatuun heikentävästi vaikuttanut seikka oli riittämätön leikkaushoidon kapasiteetti suhteessa leikkauksella hoidettavien tapaturmapotilaiden määrään. Odotusajat päivystykselliseen leikkaushoitoon olivat tämän johdosta usein kohtuuttoman pitkät ja vuodeosastot kuormittuivat epätarkoituksenmukaisen paljon leikkausta odottavilla päivystyspotilailla.

 

Peijaksen keuhkosairauksien osastolla koronapostiivisten potilaiden äkillinen tehohoidon tarve aiheutti ongelmia, koska hyvin huonokuntoiset potilaat jouduttiin siirtämään kiireellä Jorvin sairaalan teho-osastolle. Peijaksessa ei ollut tehohoitopaikkoja. 10.8.2020 lähtien koronanäytteiden vastaukset ovat pisimillään kestäneet viisi päivää, mikä on hidastanut potilaiden hoitoa.

 

Toiminnan laadun ja turvallisuuden varmistamisessa koronaan liittyvät päivittyvät ohjeet aiheuttivat jossain määrin haasteita, ja suojavarusteiden saatavuus oli vielä kesäkuussa riittämätöntä. Sittemmin kesän aikana suojavarusteiden riittävyys on parantunut. Myös joissakin potilas-/asiakaspalautteissa, kiinnitettiin huomioita sekä sairaalassa asioivien että siellä toimivan henkilökunnan suojavarusteiden käyttöön. Henkilökunnan omaan toimintaan liittyviä ohjeita kerrattiin toistuvasti, sillä suojavälien noudattaminen ja kokoontumisten rajoittaminen hoito- ja oheistiloissa on ollut osin vaikea toteuttaa. Valtakunnallisten ohjeiden muuttuessa oli joitakin potilaiden läheisten vierailujen rajoittamisiin liittyviä haasteellisia tilanteita, mutta ne saatiin hoidettua. Infektiolääkärien ja hygieniahoitajien apu ja tuki johtamis- ja esimiestyölle korona-haasteiden selvittämisessä on ollut merkittävä.

 

Heinäkuun aikana koronaryvästymät yleistyivät HUS-alueella ja esimerkiksi Hyvinkään sairaanhoitoalueella lisättiin Drive-in toimintaa asteittain tarvetta vastaavaksi. Tämä saatiin toteutettua ilman kliinisen toiminnan supistamista hyvällä suunnittelulla ja henkilökunnan erittäin suurella sitoutumisella. Huomionarvoisaa on, että myös henkilökunnan Fast-track Drive-in aloitti toimintansa 17.8, jolla taattiin henkilökunnan pääsy testaukseen viimeistään seuraavana päivänä.

 

Uudenmaan Päivystysavun 116117 kysyntä oli Covid-19 pandemian aikaan varsin vaihtelevaa ja ennakoimatonta. Päivystysapupalvelun kysyntä on kytköksissä siihen, kuinka perusterveydenhuollon puhelinpalvelut ja koronavirus-palvelunumerot pystyvät vastaamaan palveluntarpeeseen. Keväällä 2020 pandemian ensimmäisen aallon aikaan Päivystysapuun perustettiin neljä uutta vastauspaikkaa Helsingin Meilahteen. Lisäksi Päivystysavun puheluvalikkoon avattiin oma linja koronavirukseen liittyviä yhteydenottoja varten.

 

Vastausaikojen optimoimiseksi on lisätty 116117 resurssia Helsingin yksikössä, uudistettu prosesseja ja tehty tiivistä yhteistyötä kumppaneiden kanssa. Myös sekä sisäistä että ulkoista viestintää on lisätty.

 

HUSLABin Preanalytiikan normaali näytteenottotoiminta sujui tavoitteiden mukaisesti. Jonoasiakkaita palveltiin yli 90 % alle puolen tunnin. Elokuussa jonotusajat ovat pidentyneet jonkun verran. Keväällä suljettuja toimipisteitä ei saatu avattua johtuen koronanäytteenoton lisääntymisestä ja resurssien painottamisesta koronanäytteenottoon. Myös elektiivisen toiminnan lisääntyminen elokuussa on aiheuttanut jonotusajan pidentymistä. Papa- ja spirometria-aikojen kysyntään ei olla pystytty vastaamaan, koska toimipisteitä on edelleen suljettuna ja henkilöstöä ohjattu koronanäytteenottoon. Elokuussa myös muita näytteenoton ajanvarauksia on jouduttu sulkemaan henkilökuntapulan vuoksi.

 

HUS Kiinteistöt Oy raportoi, kuinka koronapandemialla on alkuvuoden osalta ollut selvä vaikutus palvelupyyntöjen vasteaikoihin. Kesä-heinäkuun aikana työjonoja on saatu purettua ja tilanne on alkanut normalisoitua koronaa edeltävään aikaan.

 

Henkilöstön osaamisen taso, riittävyys ja saatavuus

 

Joissakin tulosyksiköissä hoitohenkilökunnan osalta sijaisten saatavuus oli hieman heikompaa verrattuna aikaisempiin kesiin. Apotin käyttöönoton vuoksi kevään aikana jo olleita sijaisia saatiin rekrytoitua yli kesän, mikä osaltaan auttoi tilannetta. Näiltä osin myös osaaminen oli kesän käynnistyessä sijaisten osalta parempi. Sijaiset olivat motivoituneita ja osaavia, vakituisen henkilökunnan vastuullisuus ja joustavuus takasivat osaamisen jatkuvuuden. Sairaanhoitajaopiskelijoita ja lääketieteen kandeja oli edellisten vuosien tapaan paljon sijaisina. Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden perehdytyksestä huolehdittiin. Työvuorosuunnittelulla ja vakituisen henkilöstön lomien ajoituksella pystytiin varmistamaan osaamisen jatkuvuus kesäaikana. Lisäksi vakituinen henkilöstö jousti työajoissaan sekä teki tarvittaessa lisätyötä. 

 

Lääkärisijaisia saatiin joihinkin tulosyksiköihin aiempia vuosia paremmin. Yhteispäivystys valmistautui päivystyksen ostopalvelulääkäreistä luopumiseen ja uusia työntekijöitä koulutettiin runsaasti. Sisätautialojen päivystävien ja päivystystä tukevien vuodeosastojen lääkärien, etenkin erikoistuvat lääkärit, määrä on liian vähäinen tarpeeseen nähden Malmilla ja Peijaksessa. Ongelma pahenee kesäisin. Akuuttilääketieteen erikoistuvien ja erikoislääkärien määrä on edelleen hyvin vähäinen, eikä kata päivystys- eikä seniorilääkäritarvetta. Yleislääketieteen päivystystunneista merkittävä osa, etenkin yöt, joudutaan tilaamaan edelleen palveluntuottajalta. Sopimukset ovat kalliit, mutta toimitusvarmuus on toistaiseksi ollut riittävä.

 

Henkilöstön riittävyyteen vaikutti oleellisesti Covid-19 pandemian takia perustetut Drive-in näytteenottoyksiköt. Ko. toimintaan siirrettiin hoitohenkilöstöä eri tulosyksiköistä, kuten Psykiatriasta, Akuutista, Tulehduskeskuksesta, Lasten- ja nuorten tulosyksiköstä sekä Lohjalla ja Hyvinkäällä eri osastoilta omista perustyöistään.

 

Henkilöstön viivästynyt pääsy koronatesteihin ja viivästynyt tulosten valmistuminen aiheutti tarpeetonta henkilöstövajetta. Fast track- näytteenoton käynnistyminen 17.8.2020 helpotti yksiköiden kuormitusta, kun korona näytteenottoon ja vastauksen saamiseen ei kulunut reilua viikkoa. Samoin henkilöstön karanteenit koronan takia aiheuttivat vajetta eri yksiköissä.

 

Henkilöstön joustavuuden ansiosta, keskitetyllä koordinoinnilla ja hoitotyön esimiesten päivittäisellä tiiviillä yhteistyöllä varmistettiin henkilökunnan riittävyys äkillisten poissaolojen takia. Valmistuvat sairaanhoitajat saivat nopeasti Valviran hyväksynnän, mikä paransi IV-luvallisten osuutta verrattaessa edellisvuosiin. Kuitenkin lääkehoitoluvallisten hoitajien työvuorokohtainen riittävyys oli haaste, sillä sairaanhoidon opiskelijoiden osuus kesäsijaisista oli merkittävä.

 

Kuvantamisessa tehtiin hoitajien rekrytointia aiemmista vuosista poiketen koko kesän ajan, mikä on työllistänyt osastonhoitajia ja ylihoitajia paljon. Keikkalaisia on saatu pikaisella aikataululla myös röntgenhoitajista ja osastosihteereistä korona massanäytteenottoihin lentokentälle ja satamaan.

 

Uuden Lastensairaalan intensiivialueella hoitajatilanne on ollut kriittinen johtuen siitä, että neonatalogisilla osastoilla oli kesän ajan täysi kuormitus. Kesän aikana oli useita pitkiä sairauspoissaoloja ja lisäksi esim. leikkausosastolta oli 14 hoitajaa koronatyössä aikuispuolella. Anestesiahoitajien vähyys ja erityisesti taitavien anestesiahoitajien puuttuminen lisäsivät haasteita päivittäisjohtamiseen ja potilasturvallisuuden takaamiseen sekä suunniteltujen toimenpiteiden toteutumiseen.

 

HUSLABin vastuulla olevassa Kymenlaaksossa Kouvolaan ei saatu kesäsijaisia lainkaan, joten henkilöstöresursseista oli pulaa sekä analytiikassa että näytteenotossa. Kotkassa Kymenlaakson keskussairaalan laboratoriossa on krooninen pula laboratoriohoitajista. Etelä-Karjalan laboratoriotoiminta sujui minimimiehityksellä laboratoriohoitajapulan takia.

 

HUSin sairaaloiden laboratorioihin, Jorvi, Peijas, Hyvinkää, Malmi ja Porvoo, saatiin osaavia kesälomasijaisia. Henkilöstömäärässä oli ajoittaisia vajetta erityisesti Jorvissa heinäkuun alussa ja elokuun lopussa. Tästä aiheutui viiveitä Jorvin aamukiertojen näytteenotossa. Tämä aiheutti myös vastausviiveitä Jorvissa. Samoja ongelmia oli myös Hyvinkäällä ja Peijaksessa. Työpisteitä, Hyvinkää ja Peijas, jouduttiin yhdistämään poissaolojen vuoksi. Koronadiagnostiikka vaatii yleensä yhden henkilön koko työpanoksen ilta- ja useimmiten myös yövuoroissa.

 

HUSLABin Preanalytiikan hoitohenkilöstön vuosilomia pyrittiin antamaan ohjeistuksen mukaisesti. Koronanäytteenoton eskaloituminen keskikesällä aiheutti entistä enemmän henkilöstövajetta. Henkilöstöä on jouduttu rekrytoimaan ja perehdyttämään runsaasti nopealla aikataululla, mikä aiheuttanut joitakin asiakaspalautteita epäillystä näytteenoton turvallisuudesta ja oikeellisuudesta. Koronanäytteenottoon on rekrytoitu pääasiassa sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Laboratoriohoitajista on pula.

 

Kliinisen mikrobiologian vastuualueen omaa sekä ulkopuolelta siirtynyttä hoitohenkilöstöä on perehdytetty nopealla aikataululla ja jatkuvasti koronavirusanalytiikan eri tehtäviin. Kesän hiljaisemman epidemiatilanteen aikana henkilökuntaa oli riittävästi mikrobiologian kaikkiin toimintoihin, mutta elokuun alusta alkaen korona-analytiikan eri työpisteissä on ollut nopeasti kasvava työvoimavaje hoitohenkilökunnan osalta. Sisäisiä siirtoja on tehty runsaasti ja muuta mikrobiologian analytiikkaa redusoitu ja harvennettu. Korona-analytiikkaan tarvitaan lähiviikkoina runsaasti lisää hoitohenkilökuntaa, mikä työvoiman saatavuuden näkökulmasta katsottuna on haasteellista. Akateemisen henkilökunnan työskentely kolmessa vuorossa, normaalin yhden vuoron sijaan, on ohentanut miehitystä arkipäivisin.

 

Atekin leikkaussalit –linjalla oli kesäsijaisia vain joissakin yksiköissä. Äkilliset poissaolot aiheuttivat ajoittaista resurssipulaa ja kuormitusta. Covid-19 testaukset söivät osittain resursseja. Osa hoitajista toimi apuna tehohoidossa poikkeustilanteen takia vielä alkukesästä. Positiivista on ollut se, että lisääntynyt yhteistyö ja perehdytys tehojen kanssa on laajentanut monen osaamista.  Hoitajia on siirtynyt kesän aikana jonkin verran muihin tulosyksiköihin tai jatko-opiskelemaan. Paikoitellen on pulaa sijaisista. Henkilökunnan valmiustila toiseen pandemia-aaltoon on nyt parempi kuin keväällä.

 

Teho-osastoilla lääkärimiehitys on ollut haaste, koska Kirurgisen sairaalan Covid-teho vaatii ylimääräistä resurssia. Niukka miehitystilanne lääkäripuolella jatkuu ja työkuorma mahdollisesti jopa pahenee epidemian tilanteesta riippuen. Leikkaussalilinjalta ei nyt ole kevään tapaan mahdollista irrottaa apua teholinjalle, koska kirurgista toimintaa pyritään pitämään paremmin yllä kuin keväällä.

 

Tehohoitolinjalla on hoitohenkilökunnan osaamisen taso ollut hyvä ja henkilökuntaa on ollut riittävästi potilasmäärään nähden. Henkilökuntaa on siirretty aktiivisesti tehojen välillä tarpeen mukaan.

 

Asvian henkilöstöpalveluista raportoitiin normaalia kesäajan toimintaa, johon on antanut lisäsäväyksensä koronasta johtuvien tartuntatautikorvausten hakeminen Kelalta sekä heinäkuussa toteutetut työehtosopimusmuutokset, palkankorotukset 1.8. lukien ja kiky-tuntien poistuminen 31.8. lukien.

 

Henkilöstöpalveluissa Koronan takia toiminta on riskien hallinnan näkökulmasta hajautettu ja noin 2/3 henkilöstöstä tekee etätöitä. Syyskuussa saataneen tietojärjestelmäapuja tartuntatautikorvausten hakemiseen Kelalta. Tähän mennessä kaikki ko. asiaa koskevat Kela-hakemukset on tehty ja laskettu käsin. Tietojärjestelmän toivotaan helpottavan henkilöstön työpaineita.

 

Laitoshuollossa oli varauduttu koronatilanteeseen: henkilöstö siirtyi joustavasti osastojen välillä vallitsevan koronatilanteen mukaisesti. Nyt varauduttu toiseen aaltoon mm. kertaamalla ohjeita ja suojautumista.

 

Henkilöstöpalautteet

Covid-19 pandemia ei ole vaikuttanut kaikkien tulosyksiköiden toimintaan. Monet tulosyksiköt raportoivat, että alueilla oli rauhallista. Vakituisten ja sijaisten kesken kehitettiin toimintoja yhteistyössä. Lomat ja kesä tulivat tarpeeseen rankaan kevään jälkeen ja kesällä toiminta oli monilla alueilla entisen normaalin kaltaista Tyytyväisyyttä selviytymisestä ja uuden oppimisesta koettiin mm. etätyön ja etätyövälineiden alueilla. Joillain osastoilla keskustelutti kuitenkin töiden epätasainen jakautuminen. 

 

Henkilökunnalta tuli palautetta 3+1viikon lomanantopäätöksestä. Syksy huolestuttaa henkilökuntaa pandemiatilanteen kehittymisen sekä näkyvissä olevan henkilökuntapulan johdosta. Muun muassa Nais tulosyksikössä huolestuttaa anestesiahoitajien riittävyys/saatavuus, koska anestesiahoitajat ovat keskeinen henkilöstöryhmä leikkaustoiminnassa, heräämössä ja valvonnassa.

 

Koronanäytteenotto on koettu raskaaksi. Pukeutuminen suojavarustuksiin ja siirtymiset paikasta toiseen ovat kuormittaneet henkilöstöä. Maskipakon tultua voimaan, maskit aiheuttivat henkilökunnalle erilaisia iho-oireita ja hengitysvaikeuksia, joista henkilöstö antoi runsaasti palautetta. Tilanne rauhoittui, kun maskityyppejä vaihdettiin useampaan kertaan.

 

Covid-19 pandemia vaikutti suuresti Atekin toimintaan ja henkilöstöön. Henkilökunta on ollut kevään poikkeusolojen jälkeen väsynyttä ja kuormittunutta. Osalla jäi kevään lomia pitämättä, mikä lisää lomapainetta tuleviin lomakausiin. Kehityskeskusteluissa ilmeni mm., etteivät kaikki koe tulleensa kuulluksi työpisteen ja työvuorojen muutoksissa. Covid-19 potilaiden hoitoprosesseihin liittyvät epäselvyydet on koettu stressaavaksi. Suojavarusteiden riittävyydestä ja asianmukaisuudesta on tullut paljon palautetta, joka on välitetty logistiikkaan, työterveyteen ja työsuojeluun. Töitä on ollut paljon, mutta kaikesta on selvitty ja pidetyt kesälomat ovat auttaneet palautumisessa.

 

Tehohoidon linjalla kesä meni pääosin rauhallisesti, mutta henkilökunta on kritisoinut kesälomakaudella mahdollistettujen lomapäivien määrää, 3 viikkoa ja yksittäisiä päiviä. Osastojen pilkkominen ja yhdistäminen on vaikuttanut siihen, että osa henkilökunnasta on kokenut ”siirtolaiselämän” raskaaksi, kun Meilahden M1 on jaettu Kirurgiseen sairaalaan ja teho-osastolle 20.

 

Jonojen kasvu ja vaikutukset syksyn toimintaan

 

Hyvinkäällä lähetteiden määrän oletetaan palautuvan normaaliksi syksyllä. Hoitotakuujonot (poliklinikka – ja leikkausjonot) ovat selkeästi kasvaneet 30-50 %. Syksyn toiminnat on suunniteltu siten, että Koronasta huolimatta elektiivistä hoitovelkaa tulee saada kaikin tavoin purettua, mm uusia digitaalisia välineitä hyödyntäen. Apotin käytön syventäminen ja potilasprosessien terävöittäminen ovat tässä ensisijaisia. Väistöremontin valmistuttua tulee muutto uusiin tiloihin sujuvoittamaan ja parantamaan vuodeosastopotilaiden hoitoa.

 

Lohjalla oli Jorvin/Vatsakeskuksen leikkaustoimintaa juhannukseen asti kahdessa leikkaussalissa. Tämä toiminta sujui käytännön toimijoiden näkökulmasta erittäin hyvin. Leikkaustoiminnassa on kesän aikana ylläpidetty normaalin päivystystoiminnan lisäksi myös elektiivistä, erityisesti ortopedista leikkaustoimintaa. Hoitovelkaa ja hoitojonoja on kertynyt, mutta tämä on tapahtunut poikkeuksellisen kevään, ei kesän vuoksi. Operatiivisten alojen polikliininen ja leikkaustoiminta ovat käytännössä normaalitilanteessa ja volyymissa 17.8. alkaen ja kertyneitä jonojakin voidaan purkaa. Medisiinisillä erikoisaloilla kliinistä lisätyötä tarvitaan kardiologiassa ja keuhkosairauksien poliklinikalla.

 

Porvoon sairaanhoitoalueella medisiinisen puolen jonot kasvavat lomien takia ja sen takia, että osastosijoituksia tulee erikoislääkäreille paljon. Silmäyksikössä ja endoskopiassa jonot kasvoivat johtuen covid-19 pandemiasta ja myös Apotin käyttöönotosta. Endoskopiassa puuttui 2 gastroenterologia, jonka johdosta 250 potilaan hoitotakuu on ylittynyt 31.7.20 (lähetteet 150 kpl). Silmäyksikössä on ongelmia injektiopuolella. Tuotannon suunnitelmien mukaiset ajat eivät riitä, jonka johdosta potilaat siirretään ostopalveluun. Leikkausosastolla oli pandemian takia käytössä vain 2 salia keväällä. Leikkausjonot ovat kasvaneet merkittävästi. Syksyllä on kova paine nostaa tuotantoa korjaamaan hoitovajetta. Ajanvarauspohjien tulisi olla kaikilla poliklinikoilla auki vähintään 3 kuukautta eteenpäin, jotta aikoja voidaan varata.

 

Naistulosyksikössä potilasmäärät vähenivät pandemian aikana päivystyksessä sekä poliklinikka-aikoja peruttiin tai jätettiin vain saapumatta. Hoitovelkaa on kertynyt näiltä osin. Suurimmat jonot ovat IVF-hoidoissa ja lahjasukusoluhoidoissa. Kliinisestä lisätyöstä on pidetty neuvottelut. Leikkausjonoa kasvattivat keväällä Apotin käyttöönotto ja pandemiatilanne sekä rintarauhaskirurgian väistö Naistenklinikalle Kirurgisesta sairaalasta. Tilanne edellyttää syksyllä hyvää leikkausten suunnittelua ja aikatauluttamista. Pandemiatilanne loi myös uusia hyviä hoitokäytänteitä. Esimerkiksi mobiilikätilöiden kotikäyntejä lisättiin 40 %lla ja tätä kannattaa jatkaa. Samoin etävastaanottojen määrä lisääntyi, esim. synnytyspelkopotilailla, josta asiakaspalautteet ovat olleet kannustavia toiminnan jatkamiseen ja edelleen kehittämiseen. Uudet toimintamallit ovat myös kannustaneet henkilökuntaa miettimään omia toimintatapojaan ja olemme myös kannustaneet innovointiin ja kokeiluihin.

 

Sydän- keuhkokeskuksessa Covid-19 pandemian kerryttämää hoitovelkaa ei ole pystytty lyhentämään kesän aikana. Potilaiden tila odotusaikana saattaa vaikeutua, mikä tulee heijastumaan hoidosta saatavaan tulokseen. Kasvaneet jonot tulevat vaatimaan lisätöiden tekemistä sekä muiden palveluntuottajien käyttöä tässä tilanteessa.

 

Tulehduskeskuksessa useimmilla erikoisaloilla Covid-19 pademia on kasvattanut hoitovelkaa. Lisäksi ihotaudeilla, infektiosairauksien ja nefrologian alueella kesäajan sulut ovat kasvattaneet jonoja.

 

Lasten ja nuorten tulosyksikössä ison salin kokonaisjono, päiväkirurgian kokonaisjono ja hammaskokonaisjono ovat kaikki laskusuuntaisia toukokuusta lähtien. Ylipitkässä jonossa olevien määrä on hitaassa nousussa, johtuen siitä, että koronan takia tietoisesti viivytettiin tiettyjen aereosolia tuottavien, kiireettömien toimenpiteiden hoitoon pääsyä ja siitä että resurssia on siirretty hammashoitoon muilta erikoisaloilta. Hammasjonon tilanne on vaikein, laskevasta kokonaisjonosta huolimatta. Hammasjononpurku neljällä salilla lauantaisin käynnistyy 15.8. alkaen. Ilman jononpurkua ylipitkässä jonossa olevien määrä kasvaisi nopeasti syksyn kuluessa. Jonotilanne on kasvussa jo keväällä johtuen Apottiin ja Koronaan liittyvistä toiminnan supistuksista erityisesti ortopediassa.

 

Erityispediatriassa oli syksylle ennätysmäärä potilaita jonossa hematologian vastaanotoille, mikä johtuu enemmän kevään Apottisiirroista kuin kesästä. Tilanne saatu purettua elo- ja syyskuun osalta järjestämällä kolme ylimääräistä vastaanottopäivää. Elinsiirroissa heinäkuun vastaanottoja on jouduttu lääkärivajeen vuoksi sulkemaan. Tämä näkyy jonoutumisena sekä vastaanotolla että päiväsairaalassa. Nämä jonot pyritään purkamaan ennen Apotin käyttöönottoa. Kardiologiassa joka kuukausi joudutaan yli 100 käyntiä siirtämään vapaiden aikojen puutteen vuoksi eteenpäin. Ei johdu kesästä, vaan kyseessä on pitempiaikainen ilmiö ja kevään Apotti –siirrot.  Tällä hetkellä 3 potilasta on hoitotakuun ulkopuolella (odottavat MRI:hin).  Katetrointijono on hyvin hallinnassa. Neonatologiassa ei ole jonoja.

 

Neurologian poliklinikkatoiminta on vilkastunut ja lähetteitä on tullut tavanomaista enemmän. Ensikäyntiajat menevät loka-marraskuulle jonoon ja uusintakäyntiajatkin noin marraskuulle, jopa joulukuulle. Ainoastaan kiirepolilla on ensikäyntiaikoja noin 1 viikon päähän. Lisätyöhön olisi hyvä varautua. Neurokirurgialla tilanne on ennallaan, eli polikliininen toiminta on sujuvaa eikä ole ainakaan toistaiseksi ruuhkautunut. Sen sijaan leikkausjono on ollut pitkä jo ennen koronaepidemian vaikutuksia. Kahden salin ollessa suljettuna hoitotakuun ylittävien leikkauspotilaiden määrä on kaksinkertaistunut ja kokonaisjono on ennätyksellisellä tasolla.

 

Pää- ja kaulakeskuksen kaikki potilasjonot ovat todella pitkät. Tämä aiheuttaa paljon yhteydenottoja lähettävien lääkäreiden, potilaiden ja heidän omaistensa osalta, jolloin työmäärä lisääntyy entisestää ja aiheuttaa ahdistusta, kun aikoja ei ole antaa. Toiminnasta tehty suunnitelmat moniammatillisesti, mutta varsinkin silmäklinikan osalta jonojen saaminen hoitotakuuseen kestää vuoden. Lähetteet ovat lisääntyneet vuoden 2019 tasoon.

 

Korvaklinikan leikkaussalissa priorisoitu hammas- ja silmäklinikan toimintaa. Tämä vaatii välineistön siirtoja ja hoitohenkilökunnan perehdytystä. Silmäklinikan kaihiyksikössä jonotilanteen vuoksi leikataan kaihen lisäksi glaukooma ja okuloplastiapotilaita. Näihin saimme määräaikaiset vakanssit, jolloin rekrytointi ja perehdytys menossa. Toiveena on ollut leikkauslisätöiden aloittaminen iltatyötä, mutta hoitohenkilökunnasta ei tällä hetkellä ole vapaaehtoisia toiminnan aloittamiseen. Suu- ja leukakirurgiassa on merkittävä kasvu uniapneakiskohoitoon lisääntyvänä potilasryhmänä.

 

Psykiatrian tulosyksikössä nuorisopsykiatrian avohoidossa jonojen kasvua ei ole tapahtunut loman aikana, mutta ei suurta vähenemistäkään. Uusia hoitoja on pystytty aloittamaan elokuussa ja tasaamaan tilannetta. Akuuttipsykiatrissa esim. osastolla 9 tuo haastavuutta elokuussa tutkimuspotilaiden kutsuminen osastolle; ajoittain vilkas päivystystoiminta ja etenkin päivystysaikaan psykiatrian osastopaikat voivat olla koko HUS –alueella vähäiset. Akuuttipsykiatrian poliklinikalla Jorvi; Peijas hoidettu heinäkuussa Matinkylän ja Tikkurilan akuuttipsykiatrian poliklinikoiden I-kiireellisiä lähetteitä; tämä sujunut hyvin; jonotilanne normaali. Sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalle on jonoa- tavoitteena nyt 3 kuukauden sisällä antaa potilaalle aika. Konsultaatiopoliklinikalla poliklinikka potilaiden lähetteissä jonkin verran ruuhkaa, koska kesällä osastopotilaiden konsultaatiot ensisijaisia ja henkilökuntamäärä pienempi.

 

Tuki- ja plastiikkakirurgian tulosyksikön (Tupla)erikoisalojen kiireettömän hoidon odotusajat ovat joiltakin osin pitkittyneet huomattavasti. Erityisiä ongelmia on käsikirurgian erikoisalalla sekä plastiikkakirurgialla, jossa kyse on kuitenkin kesäkaudesta ja epidemiasta riippumattomasta pitkällisestä ongelmasta. Ortopedian ja traumatologian erikoisalalla kiireettömän hoidon piiriin kuuluvien potilaiden odotusajat ovat pitkittyneet joillakin osa-alueilla, esim. selkäkirurgiassa.

 

Tuplassa laaditaan parhaillaan eriteltyä suunnitelmaa jonotilanteen korjaamiseksi. Sen perustana on ensisijaisesti lisätyötoiminnan lisääminen, mutta myös ostopalvelutoimintaa. Kilpailutetut kokonaisuudet sekä palvelusetelitoiminta tullaan tarpeen mukaan hyödyntämään esim. plastiikkakirurgialla, jossa lisätyötä on jo vuosien ajan tehty osana normaalia toimintaa eikä sen laajamittainen lisääminen täten ole mahdollista.

 

Vatsakeskuksessa jonotilanne on ruuhkautunut Jorvissa Apotin ja Koronan myötä. Poliklinikoilla ja endoskopiayksiköissä ollaan päädytty lisätöihin. Meilahdessa on lisäksi endoskopioissa krooninen anestesia-aikojen pula, joka myös johtaa jatkuvaan lisätöiden tekemiseen.

 

Raaseporissa on uusintakäyntejä vaikea suunnitella, koska on epätietoisuutta siinä, miten HYKS toimialat allokoivat lääkärityövoimaa Raaseporin sairaalaan alkusyksystä.

 

Sisätauti-kuntoutus tulosyksikössä sisätautiosastot selvisivät Covid 19 –haasteista hyvin. Yhteispoliklinikoilla jonojen kasvua kaikilla erikoisaloilla, tilanne ruuhkauttaa syksyä ja aiheuttaa jononpurkutyötä. Apotin käyttöönotto Jorvissa ja Covid 19 -pandemia kasvattivat keväällä uusintakäyntien jonoja, varsinkin unipotilaiden jono kasvanut keväällä Peijaksessa, jossa on loppu kesästä ryhmäaloituksia. Potilaat olivat etäyhteyksiin yleisesti tyytyväisiä. Vaativan kuntoutuksen osaston jono kasvoi kesän lopulla. Tämän ei uskota kuitenkaan hankaloittavan syksyn toimintaa. SYV-poliklinikan jonotilanne on kesän jälkeen haastava niin Covid 19 -epidemian kuin myös lisääntyneen kysynnän vuoksi. HUS Apuvälinekeskuksessa aikuisten jono kasvoi kesän aikana eivätkä käynnit toteutuneet Covid 19 –haasteiden vuoksi suunnitellusti mm. potilaiden perumien vastaanottoaikojen takia. Apuvälineiden määräaikaishuollot olivat pysähdyksissä keväästä 2020 alkaen, määräaikaishuollot käynnistyvät kesän lopulla uudelleen.

 

Syöpäkeskuksessa jonotilanne on vaihdellut linjoittain. Kiinteiden kasvainten linjalla keväällä kertynyttä seurantapotilaiden jonoa ei saatu kesän aikana purettua. Myös lisäVES -työtä tarvittiin viiveettömän hoitoon pääsyn takaamiseksi. Sädehoitolinjalla jono ei ole kasvanut sädehoitoyksikössä. Lääkärit ovat tehneet tarvittavan määrän kliinistä lisätyötä potilaiden hoitoon pääsyn turvaamiseksi. Isotooppihoitoyksikön kesäsulku aiheutti työruuhkaa sulkua edeltävällä viikolla sekä parilla viikolla sulun jälkeen. Palliatiivisen hoidon linjalla palliatiiviseen keskukseen muodostui noin neljän viikon jono, vaikka suuri osa potilaista tarvitsisi hoitoa LpI kiireellisyydellä. Kiireellisiä potilaita katsottiin iltaVES vastaanotoilla ja myös ylitöitä tehtiin. Konsultaatiokäyntejä muille toimialoille jouduttiin merkittävästi rajoittamaan ja tarjoamaan vain puhelinkonsultaatioita, mikä heikensi konsultaatioiden laatua. Psykososiaalisen tuen yksikön osalta jouduttiin merkitsevästi tiukentamaan läheteindikaatioita resurssipulan takia. Tästä huolimatta jonotusaika oli noin 4-5 viikkoa. Hematologian linjalla keväällä kertynyttä elektiivisen toiminnan jonoa puretaan syksyllä. Rintarauhaskirurgian linjalla, Rintarauhaskirurgian yksikössä seulonnasta tulevien lähetteiden määrä väheni keväällä ja alkukesästä, joten rintasyövän leikkausjono pysyi supistetusta toiminnasta huolimatta lyhyenä. Elektiivisten toimenpiteiden jono on puolestaan kasvanut ja sitä puretaan syksyllä.

 

Muuta erityistä

Koska Apotti ja Uranus potilastietojärjestelmät ovat vielä rinnakkain käytössä, tuli siitä joitain ongelmia toimintaan. Esimerkiksi kaikki työntekijät eivät osanneet kirjata potilastietoja Apottiin, ja toisinpäin, Apotissa olevat työntekijät eivät osanneet kirjata Uranukseen. Omat haasteet toi työkoriviestien lukeminen, kun työntekijöille ei ollut Apottivalmiuksia. Haasteena oli myös toimenpidekoodien täydentäminen Uranukseen, kun työntekijä on käyttänyt vain Apottia.

 

Covid-19 pandemia on vauhdittanut työtapojen uudistamista ja lisännyt varsinkin etätyön tekemistä. Uudet työtavat, kuten etävastaanotot, erilaiset digitaaliset palvelut ja TEAMsin käyttö kokouksissa on koettu toimiviksi ja niiden käyttöä on jatkettu toistaiseksi.

 

Leikkausjonojen tilannetta selvitetään tarkemmin kokouksessa.

 

Päätösesitys                     Merkitään tiedoksi.

 

Päätös                                    Merkittiin tiedoksi.

 

Lisätiedot                               Hallintoylihoitaja Kaarina Torppa, s-posti kaarina.torppa(at)hus.fi

 

Jakelu